Viranomaisten saatava tietoja osakkeiden hallintarekisteristä

Harmaan talouden torjuntaryhmä on kokenut hallintarekisterin talousrikollisuuden osalta ongelmalliseksi. Eri tahojen viranomaiset ovat esittäneet epäilyjä, että hallintarekisterin kautta tapahtuisi mm. veronkiertoa, rahanpesua ja sisäpiirikauppaa. Ulkomaalaisten osakkeenomistajien hallintarekisteri on tarkoitettu helpottamaan suomalaisten yritysten osakkeiden kauppaa ulkomailla. Nykyisessä järjestelmässä ulkomaiset sijoittajat voivat pysytellä tuntemattomina rekisteröitymällä hallintarekisteriin. Hallintarekisteröityjen tilien sisäisiä kauppoja ei ole myöskään mahdollista seurata.

Toisen valtiovarainministeri Jouko Skinnarin (sd.) johdolla valmistellaan parhaillaan arvo-osuusjärjestelmän uudistusta, jolla viranomaisten luottamus järjestelmään ja erityisesti hallintarekisteriin halutaan palauttaa. Tavoitteena on saada esitys valmiiksi ensi syksynä.
-Mitään konkreettisia esityksiä ei ole vielä niin valmiina, että niitä olisi tarpeen julkistaa, kertoo uudistuksia valmisteleva lainsäädäntöneuvos Ilkka Harju valtiovarainministeriöstä. Hallintarekistereitä ei kuitenkaan Harjun mukaan olla romuttamassa tai avaamassa yleisölle. Kyse on nimenomaan viranomaisten tiedonsaannin parantamisesta.

-Koko lainsäädännön tarkoituksena on vahvistaa luottamusta arvopaperimarkkinoihin. Jos tätä luottamusta ei ole viranomaisilla, miten sitä voisi olla sijoittajilla, Harju pohtii.

Järjestelmä keskittyy

Osakkeiden omistuksen yleisen julkisuuden parantamiseen taas liittyy arvopaperimarkkinalain uudistus, jolla pyritään alentamaan osakeomistuksen ns. liputusrajaa. Nykyisen lain mukaan esimerkiksi tiedot pörssiyhtiön omistajasta on julkistettava, jos omistusosuus on yli kymmenen prosenttia. Tämä pätee myös hallintarekistereihin. Nykyinen hajautettu arvo-osuusjärjestelmä koostuu pankkiryhmien ja pankkiiriliikkeiden sekä Suomen Arvopaperikeskuksen kuudesta erillisestä arvo-osuusrekisteristä. Järjestelmä on ollut olemassa kuusi vuotta ja sen jatkamisesta käytiin runsas vuosi sitten sitkeitä neuvotteluja.

Sijoittajia ja välittäjiä hajautettu järjestelmä ei suuresti miellytä. Hajautettu järjestelmä aiheuttaa mm. ylimääräisiä kustannuksia, kun tietoja joudutaan siirtämään eri rekisterien välillä. Suunnitelmien mukaan rekisterit keskitetään yhteen ensi vuoden aikana. Osakevaihdon voimakkaan kasvun ja Helsingin pörssin kilpailukyvyn säilyttämisen vuoksi aikataulua on kuitenkin vaadittu nopeammaksi. Nykyinen järjestelmä on myös viranomaisten mielestä liian monimutkainen.

-Jos on kovin monta tietojärjestelmää, viranomaisten tiedonsaanti on paitsi hankalaa myös kallista. On selkeämpää pyrkiä siihen, että tiedot ovat yhdessä paikassa, Harju luonnehtii.