Kymmenillä miljoonilla euroilla tuetut kotimaan sisäiset lennot eivät ole vieläkään päässeet lähelle koronaa edeltäviä matkustajamääriä.
Valtio on ylläpitänyt viittä Finnairin hylkäämää reittiä viime vuoden maaliskuusta lähtien ostopalveluna. Kokkolaan, Kemiin, Joensuuhun, Jyväskylään ja Kajaaniin. Lentoja on tuettu verovaroin jo 40 miljoonalla eurolla.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on aloittanut yhteyksille jälleen uuden kilpailutuksen, jossa haetaan reittilentoliikennettä valtion tukemana viiden maakuntalentoaseman ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välille ensi vuoden heinäkuun loppuun.
– Tässä tavoitellaan sitä, että kentät palaisivat taas markkinaehtoiseen liikenteeseen. Itse uskon, että useimmilla kentillä on siihen mahdollisuus, jos nyt ei tule mitään yllättävää uutta koronaa tai taas polttoainehinta lähtisi merkittävästi lisää tästä nousemaan, kertoo liikennejärjestelmäpalveluiden johtaja Pipsa Eklund Traficomilta.
Ostolentoja perustellaan saavutettavuudella ja alueiden yhdenvertaisuudella. Niillä turvataan alle kolmen tunnin matka Helsinkiin.
– Näitä on tuettu, jotta alueelta olisi paremmat yhteydet Helsinkiin. Erityisesti yritysten viennin takiahan tätä on tehty, jotta yritykset pääsevät maailmalle, Eklund perustelee.
Vain muutamia matkustajia
Tuettavien yhteyksien matkustajamäärät ovat vaatimattomia. Esimerkiksi Jyväskylän lentojen matkustajamääräksi on mainittu kilpailutuksessa viisi matkustajaa lentoa kohden, ja Kemi-Kokkolan -yhdistelmälennolla 14.
Kenttien ylläpidon maksaa valtion omistama Finavia. Julkisen tuen lisäksi myös Finavia on tehnyt tappiota, eikä paikkaajana ole toiminut tällä kertaa Helsinki-Vantaa.
– Normaaliaikana Helsinki-Vantaan tuotoilla voidaan kattaa näiden verkostoasemien tappioita, mutta tässä korona-aikana myös Helsinki-Vantaa on ollut tappiollinen, kertoo Finavian lentoasemaverkoston johtaja Jani Jolkkonen.
Viiden nyt kilpailutettavan yhteyden lisäksi valtio on pitkään rahoittanut lentoja Savonlinnaan puoliksi Savonlinnan kaupungin kanssa.
Pori puolestaan maksaa lentonsa itse.
– Tällä hetkellä niitä on kuitenkin seitsemällä lentoasemalla Finavian 20 lentoasemasta. Eli koronan aikana niiden lentoreittien määrä, jotka pyörivät julkisella tuella on kasvanut merkittävästi, Jolkkonen kertoo.
Miljoonatuet lentoyhteyksille jatkuvat vielä vuoden
Valtion tuki jatkuu viidelle lentoyhteydelle vielä ensi vuoden heinäkuun loppuun. Lentoliikenne keskeytyy elokuun puolivälissä ja jatkuu tuoreilla sopimuksilla vasta lokakuun jälkeen.
Miksi lentoyhteyksiä ylläpidetään yhä, jos matkustajia ei ole? Vaihtoehtoisia, ilmastoystävällisempiä liikennemuotojakin olisi edes toisiksi lähimmälle lentoasemalle.
– Se on varmasti yksi, mitä pohditaan, jos lentoliikenne ei markkinalähtöisesti lähde näillä kentillä, vastaa Traficomin Eklund.
Liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö Olli-Pekka Rantala mainitsee käynnissä olevan Liikenne 12 -suunnitelman vuosille 2021–2032, joka pyrkii uudistamaan liikkumista Suomen sisällä. Suunnitelma perustuu lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä.
– Siinä määritellään palvelutasoja alueittain, katsotaan matka-aikaa ja verrataan eri liikennemuotoja keskenään, Rantala kertoo.
Tarkoituksena on tarkastella liikenneyhteyksiä kokonaisuutena eikä yksittäisten liikennemuotojen näkökulmasta
– Varmasti jossakin tilanteessa on niin, että nopea raideyhteys voi korvata jonkun lentoyhteyden, mutta varmasti meillä on tulevaisuudessakin tarve lentää. Meillä on iso maa, jossa on harva asutus ja pitkiä etäisyyksiä niin varmasti lentämistä tulee olemaan tulevaisuudessakin, Rantala sanoo.