Finavian lentoasemaverkoston johtaja Jani Jolkkonen arvostelee sitä, että maakuntien lentoliikennettä rahoitetaan julkisella tuella.
Kilpailutus reittilentoliikenteelle Helsingistä viidelle maakuntakentälle, Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kokkolaan ja Kemi-Tornioon, aloitettiin maanantaina. Samoille kentille on ollut tuettua liikennettä keväästä 2021 lähtien, ja nyt kilpailutettavan liikenteen tuki on voimassa ensi vuoden heinäkuun loppuun.
Jolkkonen kirjoitti blogissaan, että julkinen tuki paitsi aiheuttaa päästöjä myös on kallista: yhdensuuntaisen lentolipun tuki oli viime vuonna lähes 1 000 euroa. Koneiden täyttöaste on ollut keskimäärin 20–30 prosenttia.
– Kyllä varmasti nyt, kun korona alkaa hellittää ja sen vaikutukset kotimaan lentoliikenteeseen ovat väistymässä, pitäisi alkaa miettiä, mitkä ovat niitä pitkän aikavälin uusia ratkaisuja, joilla saavutettavuutta Suomessa hoidettaisiin, Jolkkonen sanoo STT:lle.
Hän huomauttaa, että kun noin 60 prosenttia lentomatkan kustannuksista maksetaan valtion tuella, noin 30 prosenttia jää vielä Finavian tappioksi. Matkustaja maksaa kustannuksista vain noin 10 prosenttia.
Vuositasolla Finavian tappio näillä ostoliikenneasemilla on ollut yli 10 miljoonaa euroa. Samalla yhtiö on kärsinyt myös koronapandemian ja Venäjän hyökkäyksen seurauksista.
– Nämä peräkkäiset kriisit koettelevat Finaviaa yritystasolla tosi rajusti. Silloin tällaisten tappioiden sietäminen tältäkin osin, mikä on vain yksi pala tätä kokonaisuutta, on vaikeaa, Jolkkonen sanoo.
