Suomi tukee kotimaan lentoliikennettä – korona on tyhjentänyt koneet

Valtio on varautunut tukemaan yksittäisiä lentolippuja noin sadalla eurolla viidelle maakuntakentälle vuoden loppuun asti.

Ensi kuussa alkavan liikenteen matkustajakohtaiset kustannukset uhkaavat kuitenkin karata käsistä, sillä lentoliikenne Suomen sisällä on yhä murto-osa normaalista koronaepidemian vuoksi.

Kyse on kilpailutetusta ostoliikenteestä Jyväskylän, Joensuun, Kajaanin, Kemi-Tornion ja Kokkola-Pietarsaaren lentoasemien ja Helsinki-Vantaan välillä. Valtio on varannut lentojen hankintaan 11,5 miljoonan euron määrärahan. Ostoliikenteen pitäisi alkaa 19. huhtikuuta ja jatkua vuoden loppuun.

Kilpailutuksen ehtojen mukaan jokaiselle kentälle tulee tarjota tiettyjä kesäviikkoja lukuun ottamatta vähintään kaksi saapuvaa ja lähtevää lentoa joka arkipäivä. Yhteensä viiteen kaupunkiin kertyy sopimuskaudella lähes 5  000 lentoa.

Tarjouspyynnössä oli arvioitu, että Joensuun-reitillä yhdelle lennolle odotetaan keskimäärin 35:tä matkustajaa ja muilla reiteillä 20:tä matkustajaa. Näin ollen kilpailutetuilla reiteillä kulkisi yhteensä yli 111  000 matkustajaa.

Luvut perustuvat koronapandemiaa edeltäviin lentotilastoihin. Niiden pohjana on käytetty matkustajamääriä kyseisillä reiteillä tammi- ja helmikuussa vuosina 2019 ja 2020.

–  Tähän tilanteeseen nähden se on ylimitoitettu. Nämä arviot tehtiin joulukuussa. Silloin ajateltiin, että koronatilanteen suhteen olisi jo parempi tilanne tänä keväänä, sanoo johtaja Pipsa Eklund Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista STT:lle.

Enintään satoja matkustajia kuussa

Yhden lentolipun kustannukset veronmaksajille olisivat noin sata euroa, jos tarjouspyynnön arvio runsaasta sadastatuhannesta matkustajasta toteutuu sellaisenaan ja valtion pitää käyttää koko varattu määräraha.

Kustannus lippua kohden on tätä alhaisempi, jos kilpailutuksen voittavat tarjoukset alittavat 11,5 miljoonaa euroa.

Sen sijaan kustannukset lippua kohden ovat korkeampia, jos ennakoitu matkustajamäärä ei toteudu. Tämänhetkisillä määrillä tuki yhtä matkustajaa kohden olisi kymmeniä kertoja ennakoitua suurempi.

Viime keväänä koronaepidemia pysäytti matkat kilpailutuksen kohteena oleville viidelle kentälle kokonaan. Päättyvällä talvikaudella Finnair on lentänyt niille harvakseltaan. Viisikon vilkkaimmalla kentällä Kajaanissa on nähty Finavian tilastojen mukaan noin 300 matkustajaa kuukaudessa, Jyväskylässä parhaimmillaankin alle 50.

Ostoliikenteen alkaessa Jyväskylässä pitäisi siis olla lentomatkustajia enemmän päivässä kuin mitä heitä on tällä hetkellä kuukaudessa.

STT perehtyi Finavian lentotilastoihin myös koronaepidemiaa edeltävältä ajalta, kilpailutusta vastaavalla kaudella touko–joulukuussa 2019. Yhdellä lennolla oli tuolla ajalla keskimäärin 25–40 matkustajaa kentästä riippuen, eli luvut olivat tarjouspyynnön mukaisia.

Jos tätä keskiarvoa ei saavuteta keväällä, tarjouspyynnön mukaisen matkustajamäärän saavuttaminen vaatisi, että kysyntä olisi siis syksyllä normaalia vilkkaampaa.

Päätökset ensi viikolla

Reittien kilpailutus päättyi tiistaina. Traficom tekee päätökset reittien operaattoreista alkavalla viikolla.

–  Tiedotamme, kun olemme tehneet päätökset. Siinä tulevat tiedot voittaneista yrityksistä ja hinnoista, ja sen jälkeen lähdemme tekemään sopimuksia, Eklund sanoo.

Hänen mukaansa lentoja ei ole matkustajamäärien takia tarkoitus aloittaa aiottua myöhemmin tai supistettuna vaan kilpailutuksen mukaisena. Eklund tosin huomauttaa, että sopimusneuvotteluiden venyminen tai koronatilanteen paheneminen voivat tuoda asiaan myöhästymisiä.

Tarjouksia jätti yhteensä viisi yhtiötä, joista kaikki olivat kiinnostuneita Kemiin ja Kokkolaan suuntautuvasta kolmioreitistä. Yhteydestä Joensuuhun kilpailee neljä yhtiöitä sekä yhteyksistä Kajaaniin ja Jyväskylään vain kaksi kummastakin.

Jokainen yhteysväli kilpailutetaan erikseen, eli teoriassa jokaiselle yhteydelle voi tulla eri operaattori.

Yrityksille on todettu, että tilaaja ei ole sitoutunut matkustajamäärien arvioihin. Tämä tarkoittaa sitä, että valtio ei velvollinen maksamaan yrityksille ylimääräistä korvausta, vaikka matkustajamäärät eivät täyttyisi.

–  Kyllä on varmasti jokainen lentoyhtiökin ymmärtänyt, ettei tällaisia matkustajamääriä ole luvassa ainakaan kevään puolella. Syksyn puolelle on vaikea ennustaa, mutta on ainakin merkkejä siitä, että silloin voi olla enemmän matkustajia, Eklund sanoo.

Yksikään yhtiö ei ole vetänyt jätettyä hakemusta pois. Eklundin mukana hakemukset jätettiin aivan viime hetkillä.

Kilpailutetuilla reiteillä yhdensuuntainen lippu saa maksaa matkustajalle enintään 200 euroa ja meno-paluu 300 euroa.

Reittien kohtalo auki ensi vuodelle

Lentojen kilpailutus ovat osa valtion koronapandemiasta johtuvia tukitoimia. Niillä on tarkoitus tukea maakuntien elinkeinoelämälle tärkeitä lentoyhteyksiä pandemian yli.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) tähdensi syksyllä, että tuesta ei ole tarkoitus tulla pysyvää mallia. Asiaa pohtinut ministeriön työryhmä piti kriisiajan poikkeusratkaisua kertaluontoisena ja odotti vuoden 2022 alusta paluuta markkinaehtoisiin reittilentoihin.

Harakka ei halunnut antaa STT:lle tätä juttua varten haastattelua tulevasta liikenteestä tai tämän vuoden kilpailutuksen ehdoista. Yhteydet ovat olleet liikennöintiä aiemmin hoitaneen Finnairin mukaan heikosti kannattavia jo ennen pandemiaa.

Traficom vastaa kilpailutuksen toteutuksesta, mutta sen järjestämisestä päättää valtio. Traficom ei siksi kommentoi reittien kohtaloa ensi vuoden osalta, mutta Eklundin mukaan asiaa seurataan myös virastossa mielenkiinnolla.

–  Se, minkälaisia matkustajamääriä nämä yhteydet saavuttavat, kertoo kuinka hyvin niitä saa markkinaehtoiseksi, hän sanoo.

Pian odotetaan lisätietoa myös Savonlinnan ja Helsingin välisestä lentoliikenteestä. Traficomin tavoitteena on, että yhteyden kilpailutus alkaa maaliskuun loppuun mennessä ja liikenne alkaa syksyllä. Sopimuskausi olisi nelivuotinen.