Sähköautoja rohmutaan nyt ennätysvauhtia: Asiantuntija vastaa, uskaltaako menopeliä ladata tavallisesta pistorasiasta

Sähköautoilu vaatii ajattelutavan muutosta, toteaa sähköautoiluun perehtynyt VTT:n tutkija Marko Paakkinen.

Paakkisen mukaan polttomoottorilla toimiva auto käydään tankkaamassa huoltoasemalla, mutta sähköauton kohdalla "tankkaus" tapahtuu kotona, silloin kun auto on muutenkin paikallaan.

– Ei siitä ole ylimääräistä vaivaa, vaan se päinvastoin muuttaa arkea mukavammaksi, hän sanoo.

MTV Uutisten toimittaja Carlos Sunila tutustui sähköautoiluun kahden auton voimin. Pääset lukemaan toimittajan kokemuksista tästä linkistä. Tässä artikkelissa tutustumme tarkemmin siihen, minkälaiselle autoilijalle sähköauto sopii. Lisäksi asiantuntijan avulla ruoditaan sähköautoilun ekologisuutta ja siihen liittyviä yleisiä väärinkäsityksiä.

Sähköautojen suosio kasvaa

Sähköautojen sekä erilaisten hybridiautojen suosio on viime vuosina kasvanut nopeasti. Ladattavien hybridien osuus lähti selvään kasvuun syystalvella 2019, ja ladattavien autojen saatavuus parantui huomattavasti viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Koronakriisi käänsi kuitenkin ladattavien autojen osuuden laskuun huhtikuussa.

Ladattavien hybridien osuus henkilöautojen ensirekisteröinneistä kasvoi vuoden alkupuoliskolla 12,3 prosenttiin, kun niiden osuus oli viime vuonna 5,2 prosenttia. Myös täyssähköautojen osuus kasvanut tänä vuonna hieman viime vuotta nopeammin – viime vuonna täyssähköautojen osuus rekisteröinneistä oli 1,7 prosenttia ja alkuvuoden aikana osuus on kasvanut 3,2 prosenttiin.

Paakkisen arvion mukaan sähköauto on varteenotettava vaihtoehto yhä useammalle suomalaiselle autoilijalle, koska sähköautojen mallivalikoima kasvaa tasaisesti, ja myös edullisempia malleja on tullut tarjolle.

Sähköautoja yhä enemmän Suomen teille

Työ- ja elinkeinoministeriön energia- ja ilmastostrategiassa arvioidaan, että sähköautojen määrä on vuonna 2030 vähintään 250 000 kappaletta. Sähköautojen vuoden 2020 välitavoite oli 20 000 kappaletta, ja vuoden 2020 puolivälissä automäärä on jo yli 40 000 kappaletta (sisältäen ladattavat hybridit).

Paakkisen mukaan sähköautokanta on kasvanut viimeisen 12 kuukauden aikana 18 753 autolla, joten erityisesti tänä vuonna kasvu on ollut merkittävää. Saman rekisteröintivauhdin jatkuessa alkuperäinen tavoite saavutetaan kirkkaasti, Paakkinen toteaa.

– Näyttää siis todennäköiseltä, että tavoite tullaan ylittämään, mutta vielä on vaikea arvioida miten paljon. Myyntimääriin tulevat vaikuttamaan myös muu liikenteen murros ja sitä kautta liikkumismuotojen muuttuminen, sekä sähköautojen saatavuus Suomen markkinoilla kovan globaalin kysynnän paineessa, Paakkinen miettii.

Lue myös: Sieltä se tuli! Tässä on Skodan uusi sähköauto Enyaq, joka kulkee jopa 500 kilometriä latauksella – ja siihen saa vetokoukunkin

Tutkija kumoaa ennakkoluuloja

Paakkinen kertoo, että sähköautoiluun liittyvät ennakkoluulot ovat jonkin verran karisseet viime vuosien aikana. Ennakkoluuloja kuitenkin ilmenee yhä.

– Mutta edelleen törmää usein tiettyihin samoihin myytteihin liittyen toimintamatkaan, toimimiseen talvella tai ekologisuuteen, Paakkinen toteaa.

Paakkisen mukaan sähköauto ei ole tarkoitettu vain kaupunkiajoon, vaan se sopii myös pitkää matkaa ajavalle autoilijalle.

– Ennakkoluuloista poiketen sähköauto sopii myös sellaisille käyttäjille, jotka ajavat paljon, kunhan sekä auto että latausmahdollisuudet saadaan sovitettua yhteen. Esimerkkinä pitkä päivittäinen työmatka, missä on mahdollista ladata joko kotona, töissä tai molemmissa päissä. Mikäli auton käyttö on sellaista, että ajaa pitkää päivittäistä matkaa, missä reitti muuttuu usein, eikä reitillä tai määränpäässä tai pysähtymispaikoissa ole mahdollisuutta lataamiseen joko infran tai ajan puutteen vuoksi, ei sähköauto ole välttämättä vielä optimaalisin siihen käyttöön.

Latausinfra oman elämän varrella tärkeää

Kun sähköauton hankintaa lähtee miettimään, on tärkeää miettiä itselle sopiva akkukoko sekä oman elämän reittien varrelta löytyvä latausinfrastruktuuri. Paakkinen muistuttaakin, että toimintasäteen ei tarvitse riittää koko matkalle, jos on välillä valmis pitämään esimerkiksi kahvi- tai ruokatauon.

– Täydellisesti sähköauto sopii sellaisille käyttäjille, joiden normaaliin päivittäiseen käyttöön ja säännöllisempiin kyläilyreissuihin valitun auton toimintamatka riittää, ja jotka voivat ladata autoaan kotona tai tarvittaessa satunnaisesti määränpäässä, Paakkinen sanoo.

– Sanoisin siis, että jokaisen tavallisen autoilijan kannattaa harkita myös sähköautoa seuraavaksi autokseen, mutta käyttää hieman aikaa omien käyttötarpeidensa selvittämiseen, jolloin voi miettiä, miten ja millainen sähköauto voisi sopia omaan käyttöön.

Voiko sähköautoa ladata kotona?

Kotilatauslaite helpottaa auton lataamista, mutta välttämätön se ei ole: sähköautoa voi ladata asiantuntijan mukaan myös tavallisesta pistorasiasta.

– Sähköautoa voi ladata myös kotitalouspistorasiasta, kunhan sähkö- ja paloturvallisuudesta pidetään huolta. Huonokuntoinen pistorasia tai kaapelointi voi pitkäaikaisessa latauksessa muodostaa ylikuumenemisriskin, joten ennen lataamista on hyvä varmistaa, mikä on sähköasennusten kunto sähköalan ammattilaisen toimesta, Paakkinen kertoo.

Tutkijan mukaan pitkäaikaiseen lataamiseen kotitalouspistorasiasta suositellaan latausvirran rajoittamista kahdeksaan ampeeriin. Osa autonvalmistajien kotitalouspistorasiasta lataamiseen sopivista kaapeleista onkin jo rajoitettu valmiiksi tuohon arvoon.

– Tuollakin virralla pystyy yön yli saamaan noin 100 kilometrin ajoon tarvittavan latauksen.

Onko sähköauto ekologinen?

Pyysimme asiantuntijaa arvioimaan sähköauton ekologisuutta. Paakkisen mukaan sähköauton hiilidioksidipäästö kilometriä kohden on Suomen sähköntuotannon keskimääräisillä päästöillä noin 28 gCO2/km. Vuonna 2019 liikennekäytössä olevien henkilöautojen CO2-päästö oli 155,4 g/km (Traficom).

Huomionarvoista on myös tulevaisuuden energiaratkaisut. Paakkinen uskoo, että sähköauton päästöt pienenevät vuosittain, kun sähköntuotanto muuttuu vähähiilisemmäksi.

– Mikäli sähköautoa ladataan kokonaan uusiutuvalla energialla tuotetulla sähköllä, esimerkiksi aurinko- tai tuulivoimalla, tippuu ajon aikainen päästö lähelle nollaa. Käytettäessä esimerkiksi Tuulivoimayhdistyksen lukua 10 g/kWh tuulivoiman aiheuttamille kasvihuonekaasupäästöille, tulee sähköauton kilometripäästöksi tällöin 2 g/km.

Vähän ajavalle sähköauto ei ole edullisempi

Mikäli haluaa välttyä autohuoltamoiden kalliilta yllätyksiltä, sähköauto suosii myös tuolloin. Paakkisen mukaan huoltokulut ovat yleensä sähköautoilla halvempia, koska moottorin huolto jää öljynvaihtoineen pois, tosin tässäkin on eroja automerkeittäin. Vakuutukset ovat yleensä samanhintaisia kuin polttomoottoriautossa.

– Hankintahinnan ero voi kuitenkin vaatia pitkähkön pitoajan, kunnes auto on maksanut itsensä takaisin. Kustannuksia voi vertailla esimerkiksi autokalkulaattori.fi-sivustolla.

Tutkijan mukaan sähköauton käyttö on edullisempaa kuin vastaavan polttomoottoriauton, joten etenkin paljon ajavalle sähköauton hankinta voi olla jo nyt taloudellisestikin perusteltua. Jos ajaa vähän, ei syytä sähköauton hankkimiseen välttämättä ole.

– Vähän ajavan voi olla vaikea saada sähköauton hankintahinnan eroa säästettyä käyttökuluilla pois.

Autokauppoja täyssähköauton, hybridiauton ja polttomoottorilla varustetun auton välillä miettivän kannattaa Paakkisen mukaan suunnata rohkeasti koeajolle.

– Kannattaa käydä rohkeasti koeajolla, ja miettiä miten uudet käyttövoimat voisivat sopia omaan käyttöön. Joitakin autoja voi saada koeajoon pidemmäksi aikaa, jolloin näkee oikeasti omassa arjessaan, toimisiko sähköauto. Nyt myynnissä olevat uudet sähköautot sopisivat hyvin jo suurelle osalle aivan tavallisista autoilijoista, Paakkinen sanoo.

– Ladattava hybridi vaatii tiheää lataamista pienen akkunsa vuoksi, jos haluaa ajaa mahdollisimman paljon sähköllä, joten se on hyvä huomioida sitä harkittaessa. Ladattava hybridi sopiikin parhaiten kohtalaisen lyhyisiin arkimatkoihin, yhdistettynä pitkiin satunnaisiin matkoihin.