Tekoäly-yhtiö OpenAI:n julkaisemaa ChatGPT:tä on pidetty merkittävänä harppauksena tekoälyn kehityksessä. Joidenkin mielestä ChatGPT:n älykkyys on suorastaan pelottavaa. ChatGPT osaa luoda esimerkiksi yksityiskohtaisen työhakemuksen tai aidolta vaikuttavan valokuvan.
OpenAI:n uusin työkalu "Sora" voi luoda pelkän tekstikäskyn avulla videoita, jotka ovat hämmästyttävän aidon oloisia.
Sora-työkalu kykenee temppuun vain muutaman sanan ohjeistuksella, eikä tekoälyn luomaa videota ole välttämättä mahdollista erottaa aidosta.
Lue myös: Uskoisitko, että nämä videot ovat tekoälyn luomia? Sora-tekoälyn kyvyt hämmentävät
Sora on tietoturva-asiantuntija Petteri Järvisen mukaan jo kilpailijoitaan monin verroin parempi.
– Sora on jo ainakin kertaluokkaa parempi, kuin mikään aikaisempi.
– Jos sillä oikeasti voidaan tuottaa videoita, joista ei helposti voi erottaa, ovatko ne totta vai täysin tietokoneen luomia, niin se avaa pelottavia näkymiä koko sisältöteollisuuden mullistamiseen mutta myös uutisvälitykseen ja disinformaatioon, Järvinen kertoo Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Asiantuntija vertaa OpenAI-yhtiön kehittämiä viime aikojen kehitysaskelia elokuvan kehitykseen.
– Sama kuin mentäisi vanhoista mustavalkoisista mykkäfilmeistä tämän päivän hdr-tason videoihin. Laadullinen hyppäys on niin valtava ja kun se tulee näin äkkiä ja yllättäen, niin puhutaan kyllä isosta asiasta.
OpenAI-yhtiö ei ole liiemmin avannut julkisesti, miten sen tekoälypohjaiset ratkaisut on kehitetty.
– Jotain maagista siellä tehdään.
Tekoälysuoja työehtosopimuksiin?
Tekoälypohjaisten työkalujen vaaroista ja esimerkiksi eettisyydestä on puhuttu viime vuosina yhä kiihtyvämpään tahtiin.
Tekoälyn vaikutuksesta tiettyjen ammattien tulevaisuuteen on myös maalailtu runsaasti erilaisia uhkakuvia.
Varsinkin luovilla aloilla tekoäly on herättänyt kiivaitakin keskusteluja ja huolta, kuten elokuvamaailman hiljan pysäyttäneet lakot Yhdysvalloissa Järvisen mukaan osoittavat.
– Viime vuonna Hollywoodissa oli käsikirjoittajien ja näyttelijöiden lakko. Se päättyi siihen, kun näyttelijät ja käsikirjoittajat saivat suojan tekoälyä vastaan. Siellä määriteltiin työehtosopimuksiin tiettyjä ehtoja, ettei näyttelijää saa esimerkiksi kloonata digitaalisesti ilman lupaa, tai siitä pitää maksaa korvaus oikealle näyttelijälle.
– On mielenkiintoista, tullaanko Suomessakin vaatimaan suojaa tulevilta tekoälyiltä työehtosopimuksiin. Monilla aloilla tällainen voi tulla vastaan, Järvinen arvioi.
"Kaikki vain opiskelemaan tekoälyä"
Suomen kaltaisella pienemmällä tekijällä ei Järvisen mukaan ole mahdollisuuksia taistella tekoälykehitystä vastaan, vaan pikemminkin sopeutua niin nopeasti, kuin suinkin mahdollista.
Järvinen muistuttaa, että Euroopan unioni pyrkii suojelemaan tiettyjä toimialoja ja hidastamaan muutosta – toisin kuin Yhdysvalloissa.
EU:n strategia ei Järvisen mielestä ole toiminut ainakaan talouden näkökulmasta kovinkaan hyvin.
– Siinä mielessä amerikkalaiset ovat valinneet paremman linjan. Meidän suomalaisten on pakko omaksua tällaiset uudet työtavat, nostaa työtehoamme täällä ja saada kilpailuetua.
– Ei meillä ole oikeastaan vaihtoehtoa. Kaikki vaan opiskelemaan ja ottamaan vastaan avoimin mielin tätä kehitystä, Järvinen päättää.
Lue myös: Some avasi portit törkeille taideväärennöksille, joita KRP tutkii kymmeniä vuodessa: Nyt tekoälyllä voi tehdä Rembrandtin
Lue myös: "On puhetta sodista" – nämä ovat tekoälyn uhat ja mahdollisuudet TV-tuotannolle
Lue myös: Tekoälyrobotti kertoi, millaista viiniä joisi, jos voisi juoda – "Pelottavaa, miten rehellinen vastaus"
Katso artikkelin alussa olevalta videolta, erottaako tietoturva-asiantuntija aidon videon tekoälyn tekemästä versiosta.