Video: Mustikkametsässä arabiaksi – näin turvapaikanhakijoita opetetaan marjastamaan

Suomessa kerätään talteen joka vuosi yli 50 miljoonaa kiloa metsämarjoja. Suurimman osan keräävät suomalaiset omaan käyttöönsä, mutta reilut 20 miljoonaa kiloa menee teollisuuteen, torikauppaan ja ammattikeittiöihin. Kaupallisesti hyödynnettävästä osasta 70 prosenttia on thai-poimijoiden keräämiä. Myös ukrainalaiset ja suomalaiset keräävät jonkin verran metsämarjoja myyntiin.

Thai-poimijoiden opastukseksi on aikanaan tehty noin varttitunnin mittainen opetusvideo. Nyt tästä videosta on tuotettu arabiankielinen versio.

– Arabiaksi tehtiin, ja syy on siinä, että haluamme opettaa turvapaikanhakijat samaan kuin suomalaiset. Se, jos mikä on kotouttamista, kun 60 prosenttia suomalaisista marjastaa, sanoo toiminnanjohtaja Simo Moisio Arktisista Aromeista.

Suomalainen luonto ihastuttaa

Opetusvideota on tarjottu vastaanottokeskuksiin, ja siitä ollaan kiinnostuneita.

– Meillä on videot katsottu ja mustikoiden kypsymistä odotellaan innolla, kertoo Savonlinnan vastaanottokeskuksen johtaja Janne Sairanen.

Muutenkin suomalainen luonto ihastuttaa.

– Mato-onkiminen on suosittua, ja kala on arvostettu raaka-aine. Kaikki kalat syödään, mitkä kiinni saadaan, kertoo Sairanen.

Marjanpoiminnalla voi toki ansaitakin, mutta se ei ole varsinainen tavoite vastaanottokeskuksessa.

– Ohjaajamme vievät turvapaikanhakijoita metsään marjoja keräämään. Samoin sienet ja kalat kuuluvat opittaviin asioihin. Lisäksi meillä opiskellaan tapoja käyttää marjoja osana ruokavaliota, mutta toisaalta taitavatpa he sen osata ennestäänkin, kertoo Sairanen.

– Tämä on suomalaisen kulttuurin ja tapojen opettamista ja siirtämistä uusille tulijoille, sanoo Sairanen.

Marjoihin liittyvää rahaliikennettäkin on jo ajateltu.

– Jos saa vähäisiä tuloja marjoja myymällä kotitarvekeräämisen ohessa, niin meillä ei ole mitään sitä vastaan. Jos taas marjanpoiminta kääntyy turvapaikanhakijalla liiketoiminnaksi, niin selvitämme ansaitut summat ja se vähentää vastaanottorahaa, kiteyttää Sairanen.

Thai-poimija pitää pintansa

Turvapaikanhakijoiden ei odoteta sivuuttavan thai-poimijoita metsissä. Heillä on riisipelloilta opittu etu puolellaan.

– Monet Thai-poimijat ovat työskennelleet riisipelloilla kumaratyössä. Monet heistä ovat ikänsä harjoitelleet vastaavaa työskentelyä, sanoo toiminnanjohtaja Simo Moisio Arktisista Aromeista.

Arktiset Aromit haluaa nimenomaan olla tukena kotoutumisessa eikä tavoitteena ole kouluttaa turvapaikanhakijoista uusia ammattilaisia thai-poimijoiden tilalle.