Perussuomalaiset eivät hyväksy kuntavaalien siirtoa, koska puolue ilmeisesti pelkää gallup-johtonsa hupenevan parin kuukauden jatkoajan takia. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) toki tietää, että gallupit eivät takaa vaalitulosta, mutta vaalikampanjaa voi käydä myös niin uskottelemalla, kirjoittaa kommentissaan MTV Uutisten politiikan toimittaja Vesa Kallionpää.
Kuntavaalien siirto huhtikuulta kesäkuun 13. päivään toki vaikuttaa vaaliasetelmiin monella tavalla.
Mutta jos on vaara siitä, että ennakoimaton osa äänestäjistä ei koronan takia joko voi tai uskalla äänestää, niin perussuomalaisten kampanja-aikataulu tuntuu vähän keveältä perusteelta vastustaa vaalien siirtoa.
Varsinkin, jos vaalit mahdollisesti lisäisivät riskiä viruksen leviämiseen tilanteessa, jossa rokotukset ovat pahasti kesken ja jossa asiantuntijat arvioivat tartuntojen voivan olla korkealla tasolla.
Ottaisivatko perussuomalaiset vastuun kantaakseen, jos vaaleista tulisi viruslinko tai äänestäjät jäisivät kotiin?
Lisäajasta saattaa sitä paitsi olla hyötyä myös puolueille.
Lue myös: Tässä on kuntavaalien uusi aikataulu
Auttaako lisäaika kaikkia?
Kaikki puolueet saavat lisäaikaa kuntavaaleissa aina takkuavaan ehdokashankintaan. Myös jo sovittujen ehdokaslistojen viilaaminen entistä parempaan iskuun on mahdollista, vaikka se aiheuttaa helposti verisiä riitoja.
Ennakkoäänestysajan pidentäminen kahteen viikkoon – terveysturvallisuuteen vedoten – hyödyttää niitä puolueita, joiden kannattajat mieluiten äänestävät ennakkoon. Esimerkiksi Sanna Marinin (sd.) SDP:n ja Annika Saarikon (kesk.) keskustan iäkkäämmät kannattajat ovat ahneita ennakkoäänestäjiä.
Perussuomalaiset olivat viime eduskuntavaaleissa liikkeellä ahkerimmin varsinaisena vaalipäivänä. Ruuhkien välttely ennakkoäänestyksen avulla voi kuitenkin tällä kertaa korona-oloissa kiinnostaa myös heitä kuten kaikkien muidenkin puolueiden kannattajia.
Spekuloida voi, mutta äänestäjät päättävät
SDP:lle vaalien venymisestä voi olla haittaa enemmän kuin perussuomalaisille.
Suosiomittauksissa SDP:n etumatka perussuomalaisiin on kaventunut. Kansalaisten korona-väsymys ja hallituksen viimeaikainen haparointi voivat kesää kohti nakertaa pääministeripuolueen tähänastista huippukannatusta.
Kannatuskuopassa tuskaileva keskusta puolestaan saa lisäaikaa koota rivejään samoin kuin oppositiossa linjariitojaan setvivä kokoomus.
Vaalien perusasetelmaa vaalipäivän siirto ei silti muuta mitenkään. Perussuomalaiset näyttävät viime kuntavaaleihin verrattuna voittavan ja keskusta häviävän.
Gallupit eivät kuitenkaan ratkaise, vaan vaalit käydään joka kunnassa erikseen. Hyvien ehdokkaiden löytäminen on vaalimenestyksen kannalta tärkeää.
Myös korona-tilanne tai joku muu yllättävä tapahtuma voi muuttaa asetelmia milloin hyvänsä.
Hallitus kompastui omaan näppäryyteensä
Hallitukselle vaalien siirto tietää lisävaikeuksia. Hallitukselle etukäteen vaikeaksi tiedetty puoliväliriihi siirrettiin hyvissä ajoin kuntavaalien jälkeen pidettäväksi. Hankalat asiat siivottiin vaalien alta pois.
Nyt hallitus joutuu päättämään muun muassa uusista työllisyystoimista ennen kuntavaaleja. Listalla on niin paikallisen sopimisen lisääminen kuin ansiosidonnaisen työttömyysturvan muuttaminen.
Erityisesti keskusta on vaatinut työllisyystoimia tiukasti. Ennen kuntavaaleja paine on entistäkin kovempi kannatusalhossa tuskailevalle keskustalle.
Niin ikään laskeneesta kannatuksesta kärsivät vihreät puolestaan tuovat epäilemättä riiheen ilmasto- ja ympäristövaatimuksia, jotka eivät välttämättä kaikille muille maistu.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.), sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) joutuvat puoliväliriihessä taiteilemaan keskenään ja omien taustajoukkojensa kanssa kieli keskellä suuta.
Jää nähtäväksi, ratkaistaanko pulma sanoilla vai teoilla tai perinteisesti päätöksiä eteenpäin lykkäämällä. Vai nähdäänkö hallituksessa huhtikuussa veret seisauttava riita?
Ihana tekosyy, jos gallupit valehtelevat
Perussuomalaisille vaalien siirtämisen vastustaminen on osa vaalitaktiikkaa. Sen tietävät myös muut puolueet ja ehkä päätös senkin takia venyi. Yhteisymmärrystä haettiin viimeiseen asti.
Kannatuskyselyissä täpärästi kakkosena roikkuva puolue voi ennen vaaleja levittää omilleen käsitystä, että vaalien siirrolla pyritään estämään perussuomalaisten vaalivoitto. Samalla innostetaan kannattajia uurnille, jottei vastustajien katala juoni onnistuisi.
Ja jos gallupit eivät toteutuisikaan sellaisenaan vaalituloksessa, niin sitten voidaan syyttää vaalien siirtoa. Vaalit on varastettu!
Taktiikka voi toimia, mutta hiukan itsekkäältä – ehkä jopa vastuuttomalta – se näin vakavan kulkutaudin oloissa tuntuu.
Viime tingan muutos sotkee monen suunnitelmat
Vaalit siirtyvät parilla kuukaudella ja sillä selvä.
Oikeusministeriöllä on ollut vuosi aikaa miettiä, miten kuntavaalit voisi viedä läpi myös koronaoloissa. Sen sijaan valmistelu on näyttänyt vaalilain pykälien pyörittelyltä. Poliittinen vastuu kuuluu toki hallitukselle ja oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille (rkp.).
Ilmeisesti koronatilanteen vaikutuksia ei vaalienkaan osalta osattu ennakoida. Olisiko joku korona-koordinaationyrkki voinut olla avuksi?
Viime tingan vaalipäivän muutos aiheuttaa nyt harmia ja lisävaivaa puolueille, ehdokkaille, kampanjaväelle, kunnille, tiedotusvälineille ja viranomaisille. Suunnitelmat pitää panna uusiksi, mainoskampanjoita siirtää ja aikatauluja muuttaa.
Tyylipisteitä ei moni saa. Mutta demokratia toimii ja hyvä niin.