Kommentti: Kenestä syntipukki, jos Sipilän hallitus kaatuu? Kokoomuslaisten kannattaa miettiä vielä kerran

Pääsin tenttaamaan sunnuntaina Juha Sipilää pääministerin haastattelutunnille, ja hikisessä kämmenessä rutistuneella ruutupaperilla oli tiukkoja kysymyksiä: Jättääkö hallitus eroanomuksen, ovatko hallituksen rivit ihan sekaisin ja sitä rataa. Viime päivien sotekohina on saanut omankin sydämen kiihkeästi jyskyttämään.

Haastattelutunnin ensimmäisen vartin jälkeen pulssi tasaantui, kun viilipyttymäisen rauhallinen pääministeri kertoi tasaisella äänellä soteja ja tarinoita. Jos kyseessä olisi pääministerin haastattelukaksituntinen, olisin saattanut nukahtaa Kesärannan lämpöiselle verannalle.

Tilanteet vaihtuvat kuin viidakkosodassa

Sotessa tilanteet vaihtuvat kuin viidakkosodassa - riippuu keneltä kysyy. Yhtenä hetkenä hallitus kaatuu, toisena suunnitellaan jo täyttä häkää tulevien maakuntavaalien sloganeita.

Jälleen kerran sote- ja maakuntauudistus kompuroi perustuslaillisten ongelmien kanssa. Perustuslakivaliokunnan todennäköisesti tällä viikolla valmistuva lausunto on ratkaiseva soten aikataulujen ja valinnanvapauden kannalta. Korjattavia kohtia on ennakkotietojen mukaan reilu 20. Jos ne ovat suuria, aikataulut paukkuvat.

Hallituksen jatko on kuitenkin vain ja ainoastaan poliittinen ratkaisu, jossa katseet kääntyvät lähinnä kokoomukseen. Kestääkö kokoomuslaisten kansanedustajien kantti, jos maakuntahallinto etenee mutta valinnanvapaus siirtyy yhä kauemmaksi tulevaisuuteen ja jää seuraavan hallituksen armoille?

Muutama pointti kokoomuslaisille

Ennen äkkipikaisia ratkaisuja kokoomuksessa varmasti punnitaan tarkasti muutamaa pointtia:

1. Näin laajaa valinnanvapautta kokoomus ei saa millään muulla hallituskokoonpanolla. Oppositiopuolueiden ristimästä markkinamallista ei jää kuin muisto, jos SDP, vasemmisto ja vihreät pääsevät kuskin paikalle.

2. Kokoomuslaisten kammoama maakuntamalli sen sijaan ei herätä samanlaista vastustusta. Monet oppositiopuolueet pystyvät sen nielemään, osa jopa kohtalaisella ruokahalulla. SDP:n aluekuntamalli on - mitä siitä nyt olen ymmärtänyt - sukua maakuntamallille.

3. Kenelle jäisi syntipukin rooli, jos hallitus kaatuisi soteen? Ilman muuta poliittinen kriisi rokottaisi ennen kaikkea hallituspuolueita. Sinisillä ei ole enää paljoakaan kannatusta, mitä menettää, joten keskusta ja kokoomus saisivat jakaa keskenään kansan tuomion.

3+. Toki ennenaikaiset vaalit olisivat arvaamattomat myös oppositiopuolueille. Sotesirkuksen jälkeisiin vaaleihin olisi kova työ houkutella kansalaisia äänestämään. SDP:n, vasemmiston ja vihreiden vaalimenestystä uhkaa lähinnä se, miten nämä puolueet saavat potentiaaliset kannattajansa liikkeelle.

Käy sotelle niin tai näin, tästä jäävät pitkät haavat kokoomukseen. Muutaman näkyvän edustajan sotekapina ja irtiotot heiluttavat entistä enemmän puheenjohtaja Petteri Orpon arvovaltaa. Viimeksi Orpon punttia on repinyt reilun 3 000 äänen Susanna Koski.

Kokoomuslaisten pissaaminen omiin muroihin on liki ennennäkemätöntä, joten on suuri ihme, kuinka immuuni puolueen kannatus on sekoilulle.

Kukaan johtaja ei siirtele sovittuja takarajoja

Käy sotelle niin täi näin, edessä ovat vaalit - joko eduskunta- tai maakuntavaalit. Ne pidetään arviolta noin kuuden kuukauden tai puolen vuoden kuluessa.

Pääministerin haastattelutunnilla Sipilä sanoi ääneen sen, minkä kaikki jo tiesivätkin: maakuntavaalit siirtyvät lokakuun lopulta eteenpäin. Kukaan johtaja ei mielellään siirtele sovittuja takarajoja, sillä samalla paine kattilassa vähenee ja kinttaat putoavat.

Jos sinisiltä jotain kysytään, sieltä suunnalta ei hallitusta heilutella ja maakuntavaaleja voi siirrellä kauemmaksi eteenpäin. Sinisillä ei ole tähän hätään rahaa, ehdokkaita, vaaliorganisaatiota eikä kannatusta.

Itse asiassa lähinnä keskusta on ollut täydessä valmiudessa ja iskussa ensimmäisiin maakuntavaaleihin. Nyt tuo etulyöntiasema jää käyttämättä.

Maakuntavaaleille kolme vaihtoehtoa

Maakuntavaalien ajankohta riippuu pitkälti perustuslakivaliokunnan lausunnosta ja eduskunnan käsittelystä. Vaihtoehtoja on nähdäkseni kolme.

1 Jos soten valinnanvapaus etenee pienin korjauksin, vaalit saattaisivat olla marras-joulukuun vaihteessa.

2 Uusi maakuntahallinto tarvitsee vuoden päivät valmisteluaikaa ennen kuin sote starttaa vuoden 2020 alusta. Hallituksen harrastamalla luovuudella aikataulujen suhteen vaalit voisivat hyvällä tahdolla olla vielä tammi-helmikuun vaihteessa.

3 Hallitus lykkää soten aloitusta hieman eteenpäin, jolloin maakunta- ja eduskuntavaalit voitaisiin pitää yhtä aikaa keväällä 2019.

Neljäs vaihtoehto on, että maakuntavaaleja ei tule lainkaan. Se tarkoittaisi soteuudistukselle paluuta lähtöruutuun.

Osa soten ja erityisesti maakuntamallin kovimmista kriitikoista sanoo, että nykyjärjestelmälläkin pärjätään sitä kehittämällä ja fiilaamalla.

Turhaanko tässä on kymmenen vuotta erilaisten soteovien takana eduskunnassa käkitty?

Pulssihan tässä nousee jo rauhallisemmallakin miehellä.