Koronan ensimmäisessä aallossa tukoksia oli kansainvälisten julkaisujen mukaan 25-30 prosentilla sairaalahoitoon joutuneista, mutta nykyisin niitä on puolet vähemmän ja niitä osataan epäillä ja hoitaa.
Veritulpat ovat olleet koko covid-19-taudin ajan vaarallisimpiin kuuluvia kuoleman aiheuttajia.
Lue lisää: Professori muistuttaa faktasta keskellä rokotekohua: Koronatauti itse on iso riskitekijä veritulpan syntymiselle
Koronan ensimmäisessä aallossa tukoksia oli kansainvälisten julkaisujen mukaan 25–30 prosentilla sairaalahoitoon joutuneista. Nyt tukosten esiintyvyys on pudonnut 10–15 prosentin tasolle.
– Alussa olimme huonosti valmistautuneita tähän. Keuhkojen hapenpuutteen alle naamioitui keuhkoveritulppa, koska se aiheuttaa samantapaisia oireita kuin keuhkotulehdus. Kun tämä opittiin, lääkehoitoja tehostettiin, ja nyt esiintyvyydet ovat puolittuneet, sanoo Helsingin yliopiston hyytymissairauksien professori, sisätautien erikoislääkäri Riitta Lassila.
Miksi koronavirus sitten altistaa veritulpille?
Verisuonten pinnoissa on suojamekanismeja, jotka estävät hyytymiä ja veri pysyy liikkeessä. Virus saa aikaan verisuonten sisäkalvon tulehdustilan, jossa niiden luonnolliset, hyytymistä estävät ominaisuudet häviävät. Tämän seurauksena hapen kulku heikkenee.
– Keuhkoissa keuhkorakkulat tulehtuvat, muodostuu paksua limaa eikä happi pääse kunnolla läpi verenkiertoon. Koska pienien keuhkosuonten pinnoissa – kuten muuallakin elimistössä – on vaurioita, elimistö tulkitsee ne haavaksi, ja käynnistää hyytymisreaktioita, selvittää Lassila.