Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) on hyvä valmius hoitaa koronapotilailla ilmenneitä veritulppia.
Koronaviruksen takia tehohoidossa olleilla potilailla joka kolmannella on todettu veritulppia. Veritulpan riskiä lisäävät perintötekijät ja pitkäaikainen vuodenlepo.
Hyytymissairauksien professori Riitta Lassila kertoo, veritulppaa pyritään ehkäisemään pistoksena annettavana veren hyytymisen estolääkityksenä.
– Se aloitetaan kaikilla niillä, joilla ei ole vastaaiheita. Esimerkiksi aktiiviverenvuoto on tällainen.
Lassilla kertoo, että veren hyytymisistä voidaan testata yksinkertaisella kokeella.
– Testi mittaa veren hyytymisen aktiivisuutta. Jos se on alhainen, riski saada veritulppa on olematon. Jos tulos lähtee nousemaan, niin se hälyttää hyytymisen kiihtymisestä.
Koronaviruksen saaneella henkilöllä veren hyytyminen voi kiihtyä.
– Se on mahdollista ja paheneva tilanne ennen teholle joutumista. 30 prosentilla on todettu veritulppa.
Lassilan mukaan yleensä veritulppa on tullut voin viikon kuluessa sairauden alkamisesta. Hengityksen vaikeutuminen on yksi varoitusmerkki.
– Tuntuu ettei happea saa kerta kaikkiaan kulkemaan. Nimenomaan syvään hengittäminen koskee ja voi tulla veriysköksiä.
Lassila kertoo, että koronavirusta kotona sairastavalle, mutta suurimpaan riskiryhmään kuuluvalle, voidaan jo kotona aloittaa veren hyytymistä estävän lääkkeen antaminen.
Lassila pitää toimenpiteitä riittäviä, mutta korostaa, että mikäli tauti vaikeutuu, niin veren hyytyminen voi olla siinä takana.
Jos tauti muuttuu nopeasti vaikeammaksi, silloin pitäisi pystyä hälyttämään apua. Jalassa veritulppa voi tuntua toispuoleisena kipuna. Kun lähtee liikkeelle, se sattuu tai tulee hengenahdistuksen paheneminen. Askeltaminen auttaa veritulppaan.
Suomessa on todettu lähes 5 000 koronavirustartuntaa, tautiin on kuollut 211 ihmistä.