Venäläisten määrä Keski-Aasian maissa on romahtanut Neuvostoliiton ajoista. Sotataloutta pyörittävä Moskova toivottaa kipeästi kaivatut työntekijät avosylin takaisin, vaikka hyökkäys Ukrainaan onkin hillinnyt joidenkin halua palata.
Keski-Aasian maat ovat perinteisesti olleet Venäjän siirtotyöläisten tärkein lähde ja ovat sitä edelleen. Samaan aikaan Keski-Aasiassa Neuvostoliiton peruja asuneiden etnisten venäläisten suuri määrä kutistuu, kun kymmenettuhannet palaavat vuosittain omaan tai vanhempiensa synnyinmaahan.
Monien paluumuuttajien vanhemmat lähetettiin neuvostoaikana maataloustöihin Kazakstanin aroille, kaivoksiin Kirgisiaan, rakentamaan kaupunkeja Uzbekistaniin tai kastelukanavia Turkmenistanin autiomaahan.
Neuvostoliiton hajotessa vuonna 1991 venäläiset muodostivat noin viidesosan Keski-Aasian neuvostotasavaltojen väestöstä. Venäläisten etuoikeutettu asema hävisi maiden itsenäistyttyä, ja nykyisellään heidän osuutensa on enää vain noin viisi prosenttia.
Koska Keski-Aasian tasavallat etääntyvät entisestä emämaasta Venäjästä ja niiden työllisyystilanne heikkenee, on päätös muuttaa Venäjälle tullut yhä helpommaksi.
Yksi palaajista on Kazakstanissa pitkään asunut Tatjana Lopatina, 52-vuotias liikunnanopettaja.
– Päätös on tehty. Luovumme Kazakstanin passista ja saamme tilalle Venäjän passit, hän kertoo.
Lue myös: Putin pyrkii tilastolliseen mahdottomuuteen: "Hitot ehkäisystä"
Pelkällä venäjällä ei enää pärjää
Lopatina aikoo muuttaa yhdessä miehensä Dmitrin kanssa Siperian Omskiin, missä perheellä on sukujuuria. Tatjanan mukaan työllisyystilanne Kazakstanissa on erittäin huono.
– Ja kun ei enää ole nuori, ongelma on tuplasti vaikeampi, hän lisää.
Keski-Aasian maiden muuttuminen itsenäistymisen myötä on tehnyt monien venäläisten elämästä vähemmän kotoisaa. Kirgisiassa Ljubov Tjasovan pienen kotikaupungin Orlovkan väki oli vielä 1990-luvulla enimmäkseen venäläistä.
– Näen lasteni tulevaisuuden Venäjällä, vakituisissa työpaikoissa ja menestyvissä kaupungeissa, 50-vuotias haaveilee.
Uzbekistanin pääkaupungissa Tahskentissa asuva 35-vuotias tietojenkäsittelytutkija Semjon haluaa kasvattaa tyttärensä venäjänkielisessä ympäristössä. Tashkentissa yhä harvempi puhuu enää nykyisin venäjää.
Turkmenistan pääkaupungissa Ashgabatissa asuvat Valentina ja Konstantin ovat niin ikään pakanneet laukkunsa ja muuttavat heti, kunhan asunnolle vaan löytyisi ostaja.
– Meille tulee ikävä Turkmenistania, auringonpaistetta vuoden ympäri sekä rauhaa ja hiljaisuutta. Kaikki on aloitettava uudelleen alusta, mutta Venäjältä on helpompi löytää työtä, Valentina kertoo.
Turkmenistanin jo jättäneisiin kuuluu Voronezhissä asuva 48-vuotias Nikolai. Hän totesi työnsaantimahdollisuudet olemattomiksi, koska ei puhunut turkmeenia vaan ainoastaan venäjää.
Lue myös: Putin haluaa lisää vauvoja: Raskaaksi hankkiutuville koulutytöille rahaa Venäjällä
EU ja Kiina samoilla apajilla
Ikääntyvän väestön ja alhaisen syntyvyyden kanssa kamppailevalle Venäjälle paluumuutto on ollut pitkään tervetullutta. Presidentti Vladimir Putin on kutsunut väestökriisiä maansa suurimmaksi haasteeksi ja maaliskuussa hän kehotti jälleen tehostamaan "maanmiesten" paluuta äiti-Venäjälle.
Sotakysynnän viime vuosina ylikuumentama talous on pahentanut Venäjän työvoimapulaa entisestään.
Venäjä on tukenut vanhempiensa tai isovanhempiensa maahan palaavia vuodesta 2006 alkaen myöntämällä muun muassa työttömyystukea ja jopa antamalla palaajille maata. Noin 1,2 miljoonaa venäläistä on tarttunut tarjoukseen ja muuttanut takaisin ohjelman puitteissa, pääosin juuri Keski-Aasiasta.
Tämän lisäksi tuleva ne henkilöt, jotka ovat muuttaneet takaisin virallisten ohjelmien ulkopuolella.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan houkutus palata Venäjälle on vähentynyt. Viime vuonna hallituksen ohjelman puitteissa palasi vain vajaat 32 000 henkilöä, vähiten yli 14 vuoteen.
Sota ja Neuvostoliiton aikojen painuminen yhä kauemmas historian hämärään ovat olleet omiaan edistämään Keski-Aasian maiden irtiottoa siirtomaamenneisyydestään, kirjoittaa Chatham Housen tutkija Annette Bohr. Vaikka maiden kauppasuhteet Venäjään ovat yhä tiiviit, EU on jo nyt alueen suurin ulkomainen investoija.
Toinen merkittävä vaikuttaja alueella on Kiina. Keski-Aasian maat voivatkin tasapainoilla näiden kolmen suunnan välillä aina sen mukaan, mikä hyödyttää niitä itseään eniten. Samalla kasvavat Venäjän huolet otteen menettämisestä sen omasta takapihasta.
Lue myös:
Venäjä harkitsee seksiministeriön perustamista – suosittelee lastentekoa töissä kahvitauolla
Ivan ei halunnut kuolla Putinin vuoksi – palautus Suomesta Venäjälle uhkaa nyt koko perhettä
4:33