Suomeen paennut pariskunta pohtii, mitä sanoa lapsille, jos isä kuolee "Putinin turhassa sodassa".
Ovikello soi ja entinen elämä oli mennyttä.
Venäjän asevoimien sotilaat seisoivat Aleksandra Kurhisen, 36, olohuoneessa Petroskoissa.
– Meillä on kutsuntalappu aviomiehellesi. Hänen tulee ilmoittautua palvelukseen mahdollisimman pian, yksi univormumiehistä lausui.
Kun miehet poistuivat asunnosta, Kurhinen valahti lattialle itkemään.
Lähtö Venäjältä kävi nopeasti
Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti21. syyskuuta 2022 liikekannallepanon osana saman vuoden helmikuussa alkanutta Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Liikekannallepanossa kutsuntaikäisiä miehiä värvättiin vahvistamaan raskaita tappioita kärsineitä Venäjän asevoimia.
Toki perhe tiesi, että liikekannallepano voisi koskea myös 38-vuotiasta perheenisää Ivan Petrichenkoa.
Mutta toivo eli viimeiseen asti: ehkä ei sittenkään.
Kun todellisuus sitten iski vasten kasvoja, oli toimittava nopeasti.
Päätös oman kodin ja kotimaan jättämisestä syntyi muutamassa tunnissa.
Kurhisella piti olla seuraavana päivänä töitä. Hän ei mennyt enää työpaikalle eikä ilmoittanut esihenkilölleen lähdöstä.
Se olisi herättänyt liikaa kysymyksiä.
– Otimme mukaan vain pari matkalaukkua, joissa oli lasten leluja, vaatteita ja lääkkeitä. Siinä se. Jätimme asuntomme, kaikki tavaramme ja samalla koko elämämme Venäjälle, Kurhinen kertaa 2,5 vuoden takaisia tapahtumia.
MTV Uutiset ei pysty vahvistamaan tarinan kulkua.
"Isänmaan petturi"
Hyppy tuntemattomaan. Näin Ivan Petrichenko kuvailee lähtöpäätöstä omasta kotimaastaan. Mutta se oli parempi vaihtoehto kuin kuolema sodassa, jota mies vastustaa.
– Emme tulleet Suomeen kauniin elämän perässä. Halusin vain välttyä kuolemalta Putinin turhassa sodassa, Petrichenko sanoo.
Petrichenkolla on ukrainalaisia juuria ja hän puhui pitkään myös venäjää ukrainalaisella korostuksella.
Moni Venäjälle jäänyt ystävä on lähtenyt rintamalle ja lakannut pitämästä yhteyttä Petrichenkoon, koska hän on heistä "isänmaan petturi".
– Venäjällä ihmiset ovat aivopestyjä. Monet katsovat ainoastaan Venäjän valtiollista televisiota. Putin on harrastanut aivopesua 25 vuotta ja se tuottaa kyllä tulosta, Petrichenko sanoo.
"Pakataan tavarat ja lähdetään"
Kurhinen ja Petrichenko pohtivat, mitä olisivat sanoneet 7- ja 10-vuotiaille lapsilleen, jos heidän isänsä olisi joutunut rintamalle Ukrainaan ja kuollut tai haavoittunut siellä.
– Minkä puolesta heidän isänsä olisi taistellut? Siinä ei olisi ollut kyse siitä, että hän olisi puolustanut omaa isänmaataan, vaan hänen maansa oli hyökkääjä, Kurhinen pohtii.
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Kurhinen kertoi olleensa hyvin järkyttynyt ja stressaantunut.
– En pystynyt nukkumaan ja itkin koko ajan. Kun liikekannallepano alkoi, sanoin miehelleni, etten jaksa enää. Pakataan tavarat ja lähdetään.
Inkeriläiset sukujuuret vaikuttivat
Suomi oli perheelle luonnollinen valinta, sillä Kurhinen on inkeriläinen ja hänen veljensä sekä isänsä asuvat Suomessa.
Perhe on sopeutunut 2,5 vuodessa hyvin Suomeen ja integroitunut yhteiskuntaan. Lapset käyvät koulua ja puhuvat lähes virheetöntä suomea, kuten myös Kurhinen.
Kurhinen valmistuu syksyllä nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi ja hänellä on jatko-opiskelupaikka odottamassa Laureassa. Hän kertoo jo saavansa työtarjouksiakin.
Petrichenko työskentelee kausityöntekijänä Helsingin kaupungilla.
Ivan Petrichenko ja Aleksandra Kurhinen ovat integroituneet Suomeen hyvin.
Turvapaikkapäätöksestä tuli kielteinen
"Maahanmuuttovirasto käännyttää teidät kotimaahanne Venäjän federaatioon. Teidän on poistuttava Suomesta."
Maahanmuuttoviraston (Migri) kielteinen päätös tuntui Kurhisesta ja Petrichenkosta iskulta palleaan ja sai haukkomaan henkeä.
Perhe sai Suomen maahanmuuttovirastolta kielteisen turvapaikkapäätöksen 31.1.2025.
Migrin perustelujen mukaan Kurhinen ja Petrichenko lapsineen voivat turvallisesti palata kotimaahansa Venäjälle eikä heidän henkensä ole uhattuna.
MTV Uutiset on nähnyt kielteisen turvapaikkapäätöksen asiakirjat ja perustelut.
Perheen mielestä heidän ei missään nimessä ole turvallista palata Venäjälle.
– Pelkäämme palata takaisin Venäjälle. Siellä on niin sanottuja mustia listoja, joissa Venäjän FSB:n työntekijät pitävät kirjaa kaikista ulkomaille liikekannallepano aikana paenneista ja he voivat tarkistaa rajalla, että perheemme on mustalla listalla, Petrichenko sanoo.
Aviopari pelkää lasten jäävän pahimmassa tapauksessa ilman vanhempia, mikäli Petrichenko joutuu rintamalle ja Kurhinen sanoo jotain "sopimatonta" ja joutuu vankilaan.
Venäjällä säädetään koko ajan uusia lakeja ja vankilaan voi joutua mitä mielikuvituksellisemmista syistä.
Suomessa otsikoihin nousi aiemmin tapaus, jossa venäläinen koulutyttö Masha Moskaljova piirsi sodanvastaisen piirustuksen ja hänen isänsä joutui siitä hyvästä vankilaan kahdeksi vuodeksi. Vastaavia tapauksia on muitakin.
– Pitääkö meidän opettaa lapsillemme, että koko ajan täytyy valehdella, jos on jokin mielipide? Venäjällä ei ole nykyään sananvapautta nimeksikään, Kurhinen kertoo.
Kurhinen ja Petricheko valittivat Migrin päätöksestä. Edessä on jälleen kuukausien mittainen odotus.
– Meille sanottiin, että valituksen käsittely kestää noin 6–10 kuukautta, mutta varmuudella kestoa ei kukaan tiedä. Meidän täytyy vain elää löysässä hirressä ja pelätä, Ivan Petrichenko sanoo.
Hyvin suomea puhuvalla Aleksandra Kurhisella on jo jatko-opiskelupaikka odottamassa ja työtarjouksia jonoksi asti.
Kutsu armeijaan ei riitä turvapaikkaan
Arvioidessaan asevelvollisuutta turvapaikkaperusteena Maahanmuuttovirasto seuraa YK:n määrittämiä kansainvälisen pakolaisoikeuden periaatteita.
Migrin erityisylitarkastaja Eppu Ojala kertoo MTV Uutisille, että kutsu Venäjän armeijaan ei yksin riitä turvapaikkaan Suomessa.
Pakolliseen asepalvelukseen joutuminen ei lähtökohtaisesti ole peruste kansainväliselle suojelulle.
Tärkeää on Ojalan mukaan arvioida, sisältäisikö asepalvelus yksittäisen henkilön kohdalla niin kutsutussa poissuljentalausekkeessa mainittuja tekoja, kuten esimerkiksi sotarikoksia.
– Keskeistä on myös selvittää, millaisia seurauksia henkilölle koituisi siitä, että hän kieltäytyy osallistumasta sotatoimiin.
– Jokaisen hakijan kohdalla tilannetta arvioidaan yksilöllisesti hänen henkilökohtaiset olosuhteensa huomioiden, Ojala kommentoi.
Migrin mukaan Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen jälkeen eli 24.2.2022 lähtien Venäjän kansalaisille on annettu yhteensä 1 604 turvapaikkapäätöstä.
Niistä kielteisiä päätöksiä on ollut 544 ja myönteisiä 396. Raukeamispäätöksiä on ollut 520 ja Dublin-menettelyn mukaisia päätöksiä 116.
Ojala kertoo, että raukeamispäätökset koskevat pääsääntöisesti tilanteita, joissa turvapaikanhakija itse peruttaa hakemuksensa tai poistuu Suomesta.
Dublin-menettelyn mukaisissa päätöksissä turvapaikkahakemuksen käsittelyvastuun on katsottu olevan toisella jäsenvaltiolla.
– Raukeamispäätöksissä ja Dublin-päätöksissä hakijan turvapaikkaperusteita ei siis arvioida, Ojala täsmentää.
Venäjän hyökkäyksen jälkeen eli 24.2.2022 lähtien Venäjän kansalaisille on annettu yhteensä 1 604 turvapaikkapäätöstä.MTV
Kurhisen ja Petrichenkon perhe odotti turvapaikkapäätöstä noin 2,5 vuotta. Ojala kertoo, että keskimääräinen käsittelyaika turvapaikkahakemukselle vuonna 2025 tammi-helmikuussa oli 495 vuorokautta ja viime vuonna 330 vuorokautta.
Ruuhkat nyt purkautumassa
Migrin mukaan turvapaikkahakemusten käsittely ruuhkautui, kun Euroopan unionin turvapaikkavirasto alkoi valmistella yhteistä ohjetta, joka koski Venäjän liikekannallepanon ohjeistusta syyskuussa 2022.
Suomessa odotettiin kyseisen ohjeistuksen valmistumista, mutta sen valmistelu lopetettiin syksyllä 2023. Tämän jälkeen Migri alkoi valmistella omaa ohjetta, joka valmistui huhtikuussa 2024.
Pitkään jatkuneen epäselvän tilanteen seurauksena venäläisten turvapaikanhakijoiden hakemukset ehtivät kuitenkin ruuhkautua ja tämän ruuhkan purkaminen on vienyt aikaa, mikä on johtanut käsittelyaikojen venymiseen osassa hakemuksista.
Ojala kertoo, että yli kuusi kuukautta turvapaikkapäätöstään odottaneiden venäläisten turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyä on priorisoitu Maahanmuuttovirastossa viime kesästä lähtien.
– Tavoitteemme on saada tehtyä päätökset yli kuusi kuukautta vireille olleisiin venäläisten turvapaikkahakemuksiin huhtikuun loppuun mennessä, Ojala sanoo.
– Halusin vain välttyä kuolemalta Putinin turhassa sodassa, Ivan Petrichenko sanoo.EPA
"Emme voi vaieta"
Järvenpääläisessä valoisassa keittiössä porisee kahvinkeitin. Kurhinen on leiponut lasten kanssa laskiaispullaa.
Perheenäitiä alkaa itkettää, kun hän puhuu siitä, mikä on mahdollisesti edessä, jos perhe joutuu palaamaan Venäjälle.
– Ymmärrämme, että tämän haastattelun antaminen voi olla vaarallista, jos joudumme palaamaan Venäjälle. Toisaalta meidän on pakko puhua, emme voi vain vaieta.
Petrichenko nyökkää vakavana vieressä.
– Miten voin selittää lapsilleni, etteivät he voi puhua mistään Venäjällä? Heidän pitäisi sitten jopa salata, että he ovat kutsuneet syntymäpäiväjuhliinsa ukrainalaisia lapsia. Se ei olisi hyväksyttävää Venäjällä.
Venäjällä ei ole pariskunnan mielestä tällä hetkellä minkäänlaista sananvapautta tai ihmisoikeuksia.
Juuri tänään ja tässä hetkessä kaikki on kuitenkin hyvin, kun perhe on Suomessa. Lapset tulevat koulusta, syödään yhdessä ja käydään läpi viikon harrastuksia.
– Toivo kuolee viimeisenä. Meillä ei tällä hetkellä ole muuta kuin toivoa, Kurhinen sanoo.
Anna Egutkina työskentelee MTV Uutisten toimittajana, jonka erikoisosaamisalue on Venäjä.
Egutkina tuotti ja juonsi myös Itä Nyt -nimistä ohjelmaa, joka käsitteli pintaa syvemmältä Ukrainan, Venäjän ja itäisen Euroopan ilmiöitä sekä ihmisiä.
Egutkinaan voit olla yhteydessä esimerkiksi juttuvinkkeihin liittyen.
