Venäläisen öljyjätin poraushanke huolestuttaa naapurimaita

Venäjän suurin öljy-yhtiö Lukoil on jo pitkään valmistellut öljynporauksen aloittamista Itämerellä Kaliningradin ja naapurimaa Liettuan edustalla tämän vuoden lopussa. Liettua on ollut huolissaan porauksen aloittamisesta, mutta suomalaisviranomaisten mukaan Liettuallakin on ollut vaikeuksia saada riittävästi tietoja hankkeesta.

Jos Venäjän viranomaiset antavat luvan öljynporaukseen Kravtsovskojen öljykentällä, muilla ei ole mahdollisuuksia puuttua asiaan. Luvan ehtona pitäisi olla, että riskeihin on varauduttu kansainvälisten sopimusten mukaisesti ja muut voivat seurata niiden noudattamista. Venäjä ei kuitenkaan ole ratifioinut esimerkiksi ympäristövaikutusten arvioimiseksi laadittua sopimusta eli ns. Espoon sopimusta. Juuri tästä syystä muilla on vaikeuksia seurata hankkeen etenemistä ja katsoa, että kaikki voitava on tehty riskien välttämiseksi.

Kyseessä on varsin pieni öljykenttä, mutta hanketta vastustavien mukaan ilman onnettomuuksiakin voi aiheuttaa suurta vahinkoa aralle alueelle. Lähialueella sijaitsee YK:n kulttuurijärjestö Unescon suojeluksessa oleva ainutlaatuinen dyynialue.

Lisääntyvät öljykuljetukset suomalaisten huolena

Suomalaisten huolena on myös itäisen Suomenlahden uudet satamat ja niiden vuoksi lisääntyvät öljykuljetukset. Kaikista on asioitu Venäjän kanssa, mutta tulokset ovat olleet laihoja. Lukoil on myös Uuraaseen (Vysotskiin) rakenteilla olevan sataman omistaja. Transneft rakentaa satamaa Koivistoon (Primorskiin).

- Näyttää kyllä siltä, että nämä mahtavat yhtiöt ovat aika itsevaltiaita. Kun on viranomaistietä pyritty saamaan selvityksiä ja tietoja, tulokset ovat olleet varsin laihoja. Yhtiöt tekevät aika suvereenisti päätöksiä sellaisissakin asioissa, joissa on selvä kansainvälinen kytkentä, neuvotteleva virkamies Martti Poutanen ympäristöministeriöstä kertoi.

Juuri samasta syystä hän olettaa, että tiedot Kravtsovskojen tai D6-öljykentän hyödyntämisestä ovat vain Lukoililla eikä niitä ole ole annettu Liettualle - muista maista puhumattakaan.

Pientä valoa paremmasta antaa se, että kansainvälistä kauppaa harjoittavat yhtiöt ottavat ympäristökysymykset entistä tarkemmin huomioon. Se on välttämätöntä myös venäläisille, jotta bisnes pyörii.

Suojelukomissiolle kerrottu suunnitelmista

Itämeren suojelukomission tuleva pääsihteeri Anne Christine Brosendorff kertoi Venäjän informoineen komiteaa suunnitelmista aloittaa tuotanto alueella tämän vuoden lopulla. Venäläisten mukaan riskeihin on varauduttu.

-Suunnitelmat koskevat aluetta, joka kuuluu Venäjälle. Tämän vuoksi Venäjä voi päättää, viedäänkö hanketta eteenpäin, hän sanoi.

Brosendorffin tietojen mukaan Venäjä ja Liettua ovat käyneet jonkinlaisia neuvotteluja hankkeesta, mutta hän ei ole niihin osallistunut, koska kyseessä ovat kahdenväliset neuvottelut. Hän ei ollut valmis kommentoimaan hankkeen mahdollisia ympäristöriskejä, koska hänellä oli vain tieto suunnitelmasta, mutta ei minkäänlaisia yksityiskohtaisia tietoja.

Joidenkin tietojen mukaan Liettua olisi toivomassa komission jäsenmailta apua hankkeen estämiseksi. Kenttä on löydetty jo Neuvostoliiton aikana, mutta suunnitelmat kentän hyödyttämiseksi haudattiin. Suomalaisilla ei ole tietoa, millä perusteella venäläiset viranomaiset hylkäsivät suunnitelman. Tuolloinkin ympäristöjärjestöt olivat huolissaan porauksen ympäristöriskeistä.

Brosendorff kertoi, että tällä hetkellä vain Puolalla on Itämerellä kaksi öljynporauslauttaa. Myös Latvialla on ollut jonkinlaisia suunnitelmia porauksen aloittamiseksi. Saksa lopetti porauksen vuonna 2001.

Lukoil itse kertoi kentän hyödyntämissuunnitelmista syksyllä 2001. Kentän öljyvarojen laskettiin tuolloin olevan hieman vaille 9 miljoonaa tonnia. Tuotannon aloittamiseen ennakoitiin kuluvan hieman vaille 120 miljoonaa dollaria eli runsaat 105 miljoonaa euroa, mutta summan arvioidaan nyt olevan paljon suurempi.

(MTV3-STT)