Mainos

Venäläinen 1880-luvun sotahylky löytyi mereltä – yhtiö kertoo valtavasta kulta-aarteesta

2:20

Eteläkorealaisen yhtiön ilmoitus venäläisen aarrelaivan löytymisestä rannikon edustalta on herättänyt epäilyksiä, kertoo Reuters.

Shinil Group -yhtiö väitti viime kuussa, että oli löytänyt 1880-luvun laivan hylyn, Dmitri Donskoin, täynnä kultaa. Laiva upposi vuonna 1905 taisteltuaan Japanin laivaston kanssa. Yhtiö kertoi, että laivan sisällä on peräti 130 miljardin dollarin arvosta kultaa laatikoissa ja yhtiö toimittaisi todisteet laivasta julkisuuteen mahdollisimman pian. Yhtiö julkaisi tiedotteen ohella valokuvia ja videon laivasta. Yhtiön mukaan laivaa oli ollut löytämässä asiantuntijat Britanniasta, Kanadasta ja Etelä-Koreasta.

Etelä-Korean valtion omistama Korean meritieteiden ja teknologia-instituutin edustajat totesivat kuitenkin pian omilla kotisivuillaan, että he olivat löytäneet saman laivan jo vuonna 2003. Todistusaineistoksi instituutti esitti vuodelta 2007 otettuja kuvia hylystä ja sen karttasijainnin merellä. Instituutti ei ole kuitenkaan antanut asiasta haastattelua medioille.

Muut akateemikot Etelä-Koreassa ovat taas epäileväisiä kulta-aarteen olemassaoloon, koska tietoja ja todisteita tällaisesta ei ole. Shinil Groupin tiedottaja Park Sung-jin taas kertoo Reutersille, että yhtiö on vakuuttunut siitä, että laiva on täynnä kultaa. Hänen mukaansa yhtiö tiedottaa laatikkojen sisällöstä tarkemmin ensi viikolla.

Reutersin mukaan eniten hämmennystä hylyn löytämisen yhteydessä on aiheuttanut Shinil Groupin toiminta. Yhtiön tiedottaja on ilmoittanut, että yhtiön sivuston tiedot ja yhteystiedot eivät ole yhteydessä itse yhtiöön. Sivusto taas kuvailee äskettäin lanseeratusta ”Donskoi International” -valuuttavaihdosta, jossa jokainen voi osallistua virtuaalivaluutan vaihtoon.

Etelä-Korean finanssivalvonta on varoittanut nyt sijoittajia osallistumasta epäselvään sijoitukseen. Tiedotteen mukaan vaarana on, että sijoittavat menettävät rahansa, jos aarrelaivan tiedot eivät pidäkään paikkansa. 

Hylyn omistussuhdekin vaatii vielä selvitystä. Etelä-Korean ulkoministeriö kertoo, ettei ole kysynyt hylystä vielä Moskovalta.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.