Elintarviketeollisuus on löytänyt uusia markkinoita Venäjän viennin romahduksen jälkeen.
Finpron toimialajohtaja Esa Wrang arvioi, että vaje on kurottu kokonaan umpeen ensi vuonna.
Isojen yhtiöiden lisäksi vientimarkkinoilta kasvua hakevat nyt myös pienet yritykset, kuten pari vuotta sitten perustettu tislaamo The Helsinki Distilling Company.
– Viskistä tämä ajatus lähti ja nimenomaan ruisviskistä, kertoo The Helsinki Distilling Companyn perustajaosakas Kai Kilpinen.
Viskit kypsyvät vielä tammitynnyreissä, mutta esimerkiksi giniä ja akvaviittia myydään jo lähinnä Keski-Eurooppaan ja yhä enemmän myös Pohjoismaihin. Noin neljännes tuotannosta menee vientiin. Muutaman vuoden kuluttua ehkä jopa 90 prosenttia.
Pienten tislaamojen tuotteet kiinnostavat kokeilunhaluisia
Ensimmäinen erä ruisviskistä kypsyy myyntiin ensi vuonna.
– Toki, ei tässä tavoitella sellaisia myyntimääriä, kuin mitä on skotlantilaisella blended-viskeillä tai amerikkalaisilla Bourbon-viskeillä, mutta itsenäisten tislaamojen viskeille on olemassa selkeä kokeilunhaluinen ostajaryhmä, joka säilyy ja kasvaa, arvioi Kilpinen.
Suomesta viedään alkoholituotteita 150 miljoonalla eurolla. Se on kymmenen prosenttia koko elintarvikeviennistä ja siten suurin tuoteryhmä sen jälkeen, kun vienti Venäjälle romahti.
Selitys alkoholin isolle osuudelle elintarvikeviennissä piilee myös siinä, että alkoholituotteiden viennissä tähdätään siihen kuluttajien porukkaan, jolla on varaa arvostaa huippulaatua ja joka kaipaa trendikkäitä uutuuksia.
