Housut kintuissa -yllätykset eivät saa olla Suomelle jatkuva taakka, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sanoo.
Venäjän helmikuinen suurhyökkäys Ukrainaan on ollut yksi yllätysten sarja.
Yhdeksi yllätykseksi voidaan laskea Euroopan unionin, Yhdysvaltojen ja monien muiden valtioiden asettamat raskaat pakotepaketit Venäjälle ja venäläisille yrityksille.
Jonkinlaista vastareaktiota hyökkäyssodalle toki sopi odottaa, mutta Venäjän aiempi hyökkäys Ukrainaan vuonna 2014 ja sota Georgiaa vastaan vuonna 2008 menivät läpi verrattain kevyillä pakotteilla.
Nyt Euroopan unionin jäsenmaat liki kautta linjan iskivät nyrkkiä pöytään, lukuisat länsiyritykset vetäytyivät Venäjältä ja myös ilmatila suljettiin venäläiskoneilta.
Retoriikka on ollut kovaa, eivätkä puheet Venäjän jättämisestä kansainvälisen yhteisön ulkopuolelle ole olleet mitenkään poikkeuksellisia.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kuitenkin muistuttaa, että "mahtipontiset puheet massiivisista sanktiosta eivät vastaa todellisuutta, jos sanktioiden reikiä ei tilkitä reaaliaikaisesti".
– Sanktioiden kierto on yllättävän helppoa. Tämä näkyy eri maiden kohonneissa vientitilastoissa Venäjälle, Aaltola jatkaa.
Suomenkaan kauppa Venäjän kanssa ei ole loppunut kuin seinään vaikka se sodan alkuvaiheessa romahtikin ja on kokonaisuudessaan edelleen huomattavasti viime vuotta alhaisempaa.
Tullin ennakkotietojen mukaan kesäkuussa raakaöljyä Venäjältä Suomeen tuotiin 73 miljoonan euron edestä, kivihiiltäkin 55 miljoonalla.
Pakotteet uhkaavat jäädä "julistavaksi elehtimiseksi"
Venäläisistä on tullut monin paikoin eteviä pakotteiden kiertäjiä.
Tämä ei toki sinällään ole yllättävää, sillä esimerkiksi venäläisillä on aiempien lievempien sanktioiden aikana ollut aikaa jo tottua siihen, että jotkin asiat täytyy tehdä vähän hankalammin.
– Jos sanktioiden halutaan toimivan, painetta kannattaisi luoda myös kolmansiin maihin. Muuten sanktioiden kiertämisestä tulee entistä tehokkaampaa ja ne uhkaavat jäädä EU:lle tyypilliseksi julistavaksi elehtimiseksi, Aaltola katsoo.
– Esimerkiksi Uzbekistanista on tullut Venäjän turismin ykköskohde. Osittainen syy on länsimaissa toimivien pankki- ja luottokorttien hankkiminen, Aaltola jatkaa.
Venäläisten matkakohteita rajoittaa tällä hetkellä se, että maasta lähtevä lentoliikenne on merkittävästi rajoittunut. Vaikka esimerkiksi Helsingissä venäläisturistit eivät olekaan harvinainen näky, ovat lennot Venäjän ja Suomen välillä toistaiseksi historiaa.
Sanktioiden kiertämisellä on hintalappu
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen kriittisesti suhtautuva Turkki toimii Aaltolan mukaan siltana Venäjän markkinoille.
Esimerkiksi metallikauppa Turkin ja Venäjän välillä on alkanut kukoistaa kauppayhteyksien Eurooppaan mutkistuttua, Reuters uutisoi.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:29Mika Aaltola ei täysin tyrmää presidenttiehdokkuutta: "Koen kiusausta lähteä ehdolle, jos mukana on vain suomettuneita"
Toisaalta taas monet eurooppalaisyritykset ovat Reutersin mukaan innostuneet myymään tuotteitaan Turkin kautta Venäjälle. Näin ne siis käytännössä kiertävät pakotteita.
– Sitten on EU-maita, joiden näkökulmasta sanktiot ovat huono idea, koska Venäjä nyt vaan on mahtava, Aaltola väittää.
Ilmeinen esimerkki tästä on Unkari, jolla on läheiset suhteet Kremliin ja joka on myös suhtautunut kovin penseästi pakotepaketteihin.
– Kokonaisuudessaan santiot purevat, koska niiden kierto lisää kustannuksia. Sanktioita kiertävällä kaupalla on hintalappu Venäjälle, Aaltola toteaa.
– Venäjän talous on ahdingossa. Talvesta tulee karu Venäjällä, paljon ongelmallisempi kuin EU:ssa.
"Housut kintuissa -yllätykset eivät saa olla jatkuva taakka"
Viime aikoina on paljon puhuttu venäläisten viisumeista, joiden avulla lomailu Suomessa onnistuu.
Tällä viikolla pääministeri Sanna Marin kertoi Ylelle, että venäläisten matkailua tulisi hänen mielestään rajoittaa Suomessa ja EU-maissa.
– Ei ole oikein, että samaan aikaan, kun Venäjä käy aggressiivista, julmaa hyökkäyssotaa Euroopassa, venäläiset voivat elää ikään kuin normaalia elämää, matkailla Euroopassa, olla turisteja, pääministeri sanoi Ylelle.
UPI:n Aaltolan mukaan Suomessa kannattaisi miettiä ennakoivampaa otetta asioihin.
– Strateginen visio pitää olla selkeä ja sen taktinen tason ymmärrys, kuinka tavoitteeseen päästään. Housut kintuissa -yllätykset eivät saa olla jatkuva taakka, kuten esimerkiksi viisumi-asiassa.
Laajemmin Mika Aaltolan näkemyksistä Suomen venäläisille myöntämiin viisumeihin voi lukea täältä.
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana.
Luhtala on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin, Ukrainassa käytävään sotaan, Venäjään liittyviin asioihin, kriiseihin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
Luhtalaan voit olla yhteydessä juttuvinkkeihin liittyen.
