Suuri kysymys on, miten Yhdysvaltojen tuleva presidentti Donald Trump suhtautuu Venäjä-pakotteisiin.
Käytettävissä olevista keinoista pakotteet ovat tehokkain tapa estää varjolaivaston toimintaa, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Petri Vuorio Huomenta Suomessa.
Yhdysvaltojen tammikuiset pakotteet ovatkin tuoreeltaan aiheuttaneet mitattavissa olevia vahinkoja Venäjän sotakassalle.
Ainakin 65 öljysäiliöalusta on ankkuroitunut esimerkiksi Kiinan ja Venäjän rannikoiden edustalle uusista pakotteista ilmoittamisen jälkeen, Reuters uutisoi.
Pakotteiden toivotaan rokottavan Venäjän öljykaupan voittoja miljardeilla dollareilla kuukaudessa, yhdysvaltalaisviranomainen arvioi yhdysvaltalaislehti Wall Street Journalille.
Uudet pakotteet kohdistuvat 183 alukseen, joista 155 kuuluu Yhdysvaltojen valtiovarainministeriön mukaan Venäjän varjolaivastoon. Venäjän varjolaivaston koko ei ole tiedossa, mutta siihen arvioidaan kuuluvan jopa noin 600 alusta.
Nimenomaan Yhdysvaltojen asettamat pakotteet toimivat, koska maailmantalous pyörii niin vahvasti dollarin ympärillä, Vuorio kertoo.
Esimerkiksi kiinalaispankit ovat ainakin paperilla kunnioittaneet Yhdysvaltojen asettamia pakotteita Venäjälle, vaikka Pekingin ja Moskovan välinen yhteistyö onkin syventynyt huomattavasti Ukrainan sodan jälkeen.
9:49Katso video: Näin Yhdysvaltojen pakotteet iskevät Venäjän varjolaivastoon Itämerellä.
Venäjän talous on kasvanut
Yhdysvaltojen pakotteiden toivotaan vaikuttavan ennen kaikkea Venäjän käymään öljykauppaan Kiinan ja Intian kanssa, jotka ovat merkittävimmät venäläisöljyn ostajat.
Pakotteiden toimimattomuutta on myös kritisoitu runsaasti. Länsimaissa asiantuntijat toisensa perään ovat joutuneet myöntämään, ettei Venäjän talous ole kärsinyt niistä sillä tavalla kuin esimerkiksi Euroopassa laajalti alkuvuodesta 2022 uskottiin.
Venäjä sai viime vuonna vientituloja noin 450–500 miljardia dollaria, joka on samaa luokkaa kuin ennen koronapandemiaa, sanoo Suomen pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola Huomenta Suomessa.
Venäjän talous kasvoi 3,6 prosenttia sekä vuonna 2024 että 2023. Venäjä on syöttänyt valtavan määrän rahaa sotaa tukeville toimialoille, millä on onnistuttu pitämään talous kasvussa, Simola sanoo.
– Rahaa on pumpattu, Simola sanoo.
Näkyvissä kuitenkin on, että Venäjän talouskasvu hidastuu. Kuluvana vuonna maan bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan enää 1,3 prosenttia.
Olisi syytä kysyä, kuinka olisi käynyt, jos Venäjälle ei olisi asetettu lainkaan pakotteita, Vuori pohtii. Hän ei pidä mahdottomana ajatusta, että tässä tapauksessa Venäjä olisi jo voittanut Ukrainassa käymänsä hyökkäyssodan.
Mitä Trump tekee?
Öljykauppaan puuttuminen on sikäli tehokas tapa iskeä Venäjän talouteen, että öljy- ja kaasukaupan osuus Venäjän ulkomaankaupasta on huomattavan suuri.
Lasku öljypakotteista tulee myös muiden valtioiden maksettavaksi, sillä öljyn hinta nousi Yhdysvaltojen uusimpien pakotteiden myötä, kirjoittaa Wall Street Journal.
Öljyn hinta pomppasi, koska kiinalaisten ja intialaisten öljynostajien uskotaan nyt osittain suuntaavan muille markkinoille, jolloin kysyntä esimerkiksi Lähi-idässä kasvaa.
Keskeinen kysymys jatkon kannalta on, miten Yhdysvaltojen tuleva presidentti Donald Trump suhtautuu pakotteisiin.
– Trump haluaa käyttää pakotteita niin vähän kuin mahdollista, Vuorio uskoo.
Olemassa olevia Venäjä-pakotteita hän ei kuitenkaan välttämättä lähde purkamaan, koska kongressissa on republikaaneja, jotka tukevat kovaa pakotepolitiikkaa.
3:15USA:n tuleva presidentti Donald Trump aikoo tavata Venäjän presidentin Vladimir Putinin.
Teknologia kallistunut
Vaikka pakotteet eivät ole täysin estäneet länsiteknologian virtaa Venäjälle, on kiertoteiden käyttämisellä hintalappu, jonka Kreml joutuu maksamaan, Suomen pankin Simola toteaa.
Tätä nykyä Venäjän parhaasta taistelupanssarivaunusta puuttuu tykin tarkkuuteen vaikuttava osa ja dronet eivät aina selviä tiukoista käännöksistä. Nämä ovat todisteita siitä, että Venäjää vastaan asetetut pakotteet ovat alkaneet toimia, kirjoittaa yhdysvaltalaislehti Washington Post.
Pakotteilla ei kuitenkaan ole ollut "ratkaisevaa vaikutusta" sotaan, eikä niillä todennäköisesti tule sellaista olemaankaan, arvioi ajatushautomo Royal United Services Instituten Jack Watling.
Ukrainan kannalta ongelmallista on, että vaikka venäläisten sotakoneiden laadussa on ollut paikka paikoin havaittavissa ongelmia, on Venäjän tuottamien aseiden määrä lisääntynyt.
