Venäjän presidentti Vladimir Putin vääntelee Ukrainan historiaa mieleisekseen poliittisten tarkoitusperiensä saavuttamiseksi, arvioivat STT:n haastattelemat Venäjän-tuntijat.
Maanantaina pitämässään, laajaa huomiota herättäneessä televisiopuheessaan Putin muun muassa esitti Ukrainan neuvostojohtaja Vladimir Leninin epäonnistuneen kansallisuuspolitiikan luomuksena. Putinin mukaan Leninin ajattelematon kansallisuuspolitiikka erotti Ukrainan muusta Venäjästä, mikä selittää nyt syntyneen tilanteen.
Helsingin yliopiston Venäjän politiikan professorin Vladimir Gelmanin mukaan Putinin näkemys Ukrainan historiasta on täysin yksipuolinen ja puolueellinen.
– Tässä on kyseessä narratiivi, joka on luotu perusteluksi sille, että Ukrainan ei pitäisi olla olemassa itsenäisenä valtiona. Kaikki menneisyyden tapahtumat on esitetty tässä valossa, Gelman sanoi STT:lle.
Lue myös: Venäjä hyökkää pohjoisesta ja etelästä, väittää Ukraina – ensimmäiset ihmisuhrit raportoitu
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Jussi Lassilan mukaan Putinin puhe edustaa "klassista historiapolitiikkaa", jossa enemmän tai vähemmän paikkansa pitävällä historiankirjoituksella perustellaan omat poliittiset ratkaisut.
– Tämä on tällaista pseudohistoriallista huttua, joka on valjastettu tällaiseen tarpeeseen. Tämä on tyypillistä Putinia. Tämä piirre hänessä on vahvistunut vuosien varrella, Lassila sanoo.
Putinin tapa käyttää historiaa kuvastaa Lassilan mukaan historiankirjoituksen asemaa Venäjällä.
– Historialla ei ole itsenäistä ja riippumatonta yhteiskunnallista roolia, niin kuin ei ole millään muullakaan yhteiskunnallisella sfäärillä. Ne asetetaan aina vallan palvelukseen. Samoin on käynyt myös esimerkiksi oikeusjärjestelmälle, Lassila sanoo.
Suomi ei kivenä kengässä
Vaikka Suomi saikin itsenäisyytensä vuonna 1917 paljolti juuri Leninin kansallisuuspolitiikan ansiosta, Putinin Lenin-kritiikkiä ei tutkijoiden mukaan pidä ymmärtää niin, että Putin olisi kyseenalaistamassa myös Suomen oikeuden olemassaoloon.
