Venäjä-vetoomuksella ei yhtään suomalaista allekirjoittajaa

Sadan allekirjoittajan vetoomus Venäjän demokratian puolesta ei saanut yhtään suomalaista allekirjoittajaa. Äskettäin lähetetyssä kirjeessä EU- ja Nato-maiden johtajille esitetään vakava huoli Venäjän kehityksestä ja presidentti Vladimir Putinin toimista.

Vetoomuksessa todetaan, että terrorismin vastainen taistelu on otettu perusteeksi toimille, joilla entisestään heikennetään demokratiaa Venäjällä. Allekirjoittajina on laaja joukko entisiä ja nykyisiä vaikuttajia, entisiä pää- ja ulkoministereitä, parlamentaarikkoja ja tutkijoita. Kirjeessä tuomitaan terrorismi, mutta esitetään samalla erittäin kovaa arvostelua Venäjän johdon toimista.

-Venäjän demokraattiset instituutiot ovat aina olleet heikot ja hauraat. Tultuaan presidentiksi vuonna 2000 Vladimir Putin on tehnyt ne entistä heikommiksi. Hän on järjestelmällisesti murentanut lehdistön vapautta ja riippumattomuutta, mielivaltaisesti vanginnut todellisia ja kuviteltuja poliittisia kilpailijoita, poistattanut ehdokaslistoilta laillisia ehdokkaita, ahdistellut ja pidätyttänyt kansalaisjärjestöjen johtajia ja heikentänyt Venäjän poliittisia puolueita, todetaan kirjeessä.

Allekirjoittajat katsovat, että Venäjän ulkopolitiikkaa leimaa uhkaava asenne Venäjän naapureita ja Euroopan energiahuoltoa kohtaan, militaristinen retoriikka ja kieltäytyminen tunnustaa Venäjän kansainvälisiä sopimusvelvoitteita.

Näkyviä poliitikkoja allekirjoittajina

Kirjeessä kehotetaan länsimaiden johtajia tunnustamaan, että lännen nykyinen Venäjä-strategia on epäonnistunut. Länsimaat ovat vaienneet ja jatkaneet Putinin tukemista toivoen, että Venäjä palaisi demokratiaan. Tämä politiikka ei ole edistänyt Venäjän demokratisointia ja Venäjä on päinvastoin ajautumassa yhä kauemmas demokraattisista arvoista.

-Meidän on aika harkita uudelleen miten ja missä määrin me sitoudumme Putinin Venäjään ja asetuttava selkeästi Venäjän demokraattisten voimien puolelle, kehotetaan vetoomuksessa.

Allekirjoittajien joukossa ovat mm. Ruotsin entinen pääministeri Carl Bildt, Tshekin entinen presidentti Vaclav Havel, Yhdysvaltojen entinen ulkoministeri Madeline Albright, Italian entinen pääministeri Giuliano Amato, Viron entinen pääministeri Mart Laar, Liettuan entinen presidentti, europarlamentaarikko Vytautas Landsbergis sekä Tanskan entinen ulkoministeri Uffe Elleman-Jensen.

Kirje on päivätty 28. syyskuuta, eli samoihin aikoihin kun Suomessakin virisi keskustelua Venäjä-suhteista, sen jälkeen kun Venäjän suurlähetystön ministerineuvos Vjatsheslav Tutshnin arvosteli Suomen asenteita. Viron ulkoministeri Kristin Ojuland kiitteli kirjettä hyvin ajoitetuksi ja erittäin tärkeäksi aloitteeksi, kun joukko Venäjän asioista kiinnostuneen EU-maan ulkoministerit pitivät eilen illalla ylimääräisen istunnon Luxemburgissa.

(MTV3-STT)