Venäjä juhlii Krimin liittämisen vuosipäivää matalalla profiililla – Putin jäi pois juhlista

Moskovassa järjestetään tapahtuman kunniaksi konsertti ja ilotulitus. Tänä vuonna Venäjän presidentti Vladimir Putin ei kuitenkaan ole lähtenyt Krimille vuosipäiväksi, eikä hänen odoteta osallistuvan myöskään mihinkään viralliseen juhlintaan Moskovassa. Viime vuonna hän vieraili tähän aikaan näyttävästi Krimillä.

Venäjä liitti Krimin itseensä keväällä 2014 sen jälkeen kun Kremlin tukema presidentti Viktor Janukovitsh oli syrjäytetty vallasta Kiovasta.

Tapahtumia seurasivat valtavat, väkivaltaiset mielenosoitukset joiden yhteydessä tarkkampujat ampuivat väkijoukkoon talojen katolta.

Kansanäänestys kireässä tunnelmassa

Krimille ilmestyi pian merkitsemättömiä sotilaita, niin sanottuja "vihreitä miehiä" valvomaan strategisia kohteita.

Keväällä 2014 järjestettiin Krimin kansanäänestys, joka toteutettiin jännittyneessä ilmapiirissä. Suuri osa Krimin asukkaista on identiteetiltään ja taustaltaan venäläismielisiä, ja äänestys näyttikin selvää kannatusta liittymiselle Venäjään. Tulos oli pääpiirteittäin linjassa myös mielipidetiedustelujen ja gallupien kanssa.

Äänestystä on kuitenkin pidetty monin tavoin epäreiluna. Äänestyslapussa ei esimerkiksi ollut käytännössä vaihtoehtona lainkaan pysyminen Ukrainan osana.

Myös läpinäkyviä vaaliuurnia ja raskaasti aseistautuneiden "vihreiden miesten" näkyvää läsnäoloa on pidetty asioina, jotka ovat vääjäämättä vaikuttaneet äänestystulokseen. Kansainvälinen yhteisö torjui kansanäänestyksen ja liittämisen laittomina.

Kansanäänestystä myös leimasi hyvin yksipuolinen vaalimainonta, jossa Ukrainan johtoa nimitettiin natseiksi ja fasisteiksi. Ukrainan tv-kanavat lakkasivat näkymästä Krimillä, joten vaalien medianäkyvyyttä hallitsi suvereenisti Venäjän näkökulma.

Putinin kannatus nousi

Kotikentältä käsin arvioituna Kreml on kuitenkin lähinnä hyötynyt liittämisestä. Krimin liittäminen nostatti nationalistisen liikkeen Venäjällä ja Putinin henkilökohtainen kannatus kohosi ennätyslukemiin. 

Monet venäläiset katsoivat että Krimi oli alun perinkin Venäjään kuuluva alue. Tätä käsitystä on tukenut muun muassa se, että alueella on vuosikymmenet ollut Venäjälle vuokrattu Sevastopolin laivastotukikohta.

Venäjän ja lännen välit kuitenkin romahtivat pohjalukemiinsa sitten kylmän sodan. EU ja Yhdysvallat asettivat sanktioita Venäjää vastaan.

Krimin valtaus on myös vauhdittanut Ukrainan sotaa. Itä-Ukrainassa on kuollut noin 10 000 ihmistä. Venäjä ja Ukrainan johto syyttävät tilanteesta toisiaan. Ukraina ilmoitti viimeksi tänään neljän sotilaansa kuolleen taisteluissa kuluneen vuorokauden aikana.

Samaan aikaan Krimin venäläistäminen on edennyt ripeästi. Aluetta pyritään saamaan tiiviimmin Venäjän yhteyteen monin tavoin.

Krimiä muun muassa yhdistetään parhaillaan Venäjän mantereeseen uudella Kertshin sillalla. 19 kilometriä pitkä tie- ja rautatiesilta pyritään saamaan valmiiksi joulukuuhun 2018 mennessä.