Jokin tässä ei täsmää.
Moskova valmistautuu taas juhlimaan Krimin Venäjään liittämisen vuosipäivää. Lauantaina tulee kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun presidentti Vladimir Putin allekirjoitti määräyksen Krimin ja Sevastopolin liittämisestä Venäjään.
Tapahtuma muutti hetkessä kylmän sodan jälkeen Euroopassa hyväksyttyä järjestystä, aloitti sanktioiden aikakauden lännen ja Venäjän välillä ja johti sotaan Itä-Ukrainassa. Moskovassa pakkoliitäntää juhlistettiin heti Punaisella torilla, ja kaksi viime vuotta vuosipäivää on juhlittu aukiolla aivan torin laidalla.
Tänä vuonna juhlinta on siirretty kilometrien päähän ydinkeskustasta Moskovan valtiollisen yliopiston edustalle. Riippumattoman tv-kanava Dozdhin lähteiden mukaan juhlaan kuuluu toinenkin poikkeus: tänä vuonna Putin ei välttämättä osallistu juhlintaan lainkaan, edes videotervehdyksen muodossa.
Vaikka juhlan järjestäjät ovat yrittäneet toppuutella tulkintoja juhlan siirtämisen tarkoitusperistä, spekulointi Venäjällä on alkanut. Samalla politiikan tutkijat pohtivat suurempaa kysymystä: mikä ylipäätään on Krimin merkitys Venäjälle tänä päivänä?
Tarkoituksella unohdetut
Kolmen vuoden ajan riippumattomat venäläismediat ovat yrittäneet selvittää, ovatko asiat Krimillä lukujen valossa nyt huonommin vai paremmin kuin ennen. Perusteita riittää kummallekin argumentille. Esimerkiksi aluehallinnolla on käytettävissään enemmän rahaa kuin Ukrainan aikoina, mutta se johtuu pääosin Venäjän maksamista tulonsiirroista muilta alueilta Krimille, eikä esimerkiksi aluetalouden kehityksestä.
Faktoilla ei sinänsä ole Krim-keskustelussa Venäjällä mitään merkitystä. Tärkeintä on tunne, puhe "kotiinpaluusta" ja "sydämessä tuntuvasta ylpeydestä".