Jokin tässä ei täsmää.
Moskova valmistautuu taas juhlimaan Krimin Venäjään liittämisen vuosipäivää. Lauantaina tulee kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun presidentti Vladimir Putin allekirjoitti määräyksen Krimin ja Sevastopolin liittämisestä Venäjään.
Tapahtuma muutti hetkessä kylmän sodan jälkeen Euroopassa hyväksyttyä järjestystä, aloitti sanktioiden aikakauden lännen ja Venäjän välillä ja johti sotaan Itä-Ukrainassa. Moskovassa pakkoliitäntää juhlistettiin heti Punaisella torilla, ja kaksi viime vuotta vuosipäivää on juhlittu aukiolla aivan torin laidalla.
Tänä vuonna juhlinta on siirretty kilometrien päähän ydinkeskustasta Moskovan valtiollisen yliopiston edustalle. Riippumattoman tv-kanava Dozdhin lähteiden mukaan juhlaan kuuluu toinenkin poikkeus: tänä vuonna Putin ei välttämättä osallistu juhlintaan lainkaan, edes videotervehdyksen muodossa.
Vaikka juhlan järjestäjät ovat yrittäneet toppuutella tulkintoja juhlan siirtämisen tarkoitusperistä, spekulointi Venäjällä on alkanut. Samalla politiikan tutkijat pohtivat suurempaa kysymystä: mikä ylipäätään on Krimin merkitys Venäjälle tänä päivänä?
Tarkoituksella unohdetut
Kolmen vuoden ajan riippumattomat venäläismediat ovat yrittäneet selvittää, ovatko asiat Krimillä lukujen valossa nyt huonommin vai paremmin kuin ennen. Perusteita riittää kummallekin argumentille. Esimerkiksi aluehallinnolla on käytettävissään enemmän rahaa kuin Ukrainan aikoina, mutta se johtuu pääosin Venäjän maksamista tulonsiirroista muilta alueilta Krimille, eikä esimerkiksi aluetalouden kehityksestä.
Faktoilla ei sinänsä ole Krim-keskustelussa Venäjällä mitään merkitystä. Tärkeintä on tunne, puhe "kotiinpaluusta" ja "sydämessä tuntuvasta ylpeydestä".
Sama tunne nosti Putinin kannatuksen kolme vuotta sitten ennennäkemättömiin korkeuksiin. Jo silloin politiikan tutkijat pohtivat, kestääkö kannatushuippu vuoden 2018 presidentinvaaleihin pelkällä Krimin hehkutuksella. Näyttäisi siltä, että presidentinhallinto on tullut siihen lopputulokseen, että ennen vaaleja tarvitaan jo jotain uutta – Krim-juhlat voi siis siirtää syrjemmäksi.
Samalla myös Krimin-kysymyksen ratkaisu siirtyy syrjemmäksi. Koko Krimin annetaan hiljalleen vajota kohti ratkaisemattomien kansainvälisten kysymysten koppaa, missä Abhasia, Etelä-Ossetia ja Transnistria ennestään ovat.
Myös Itä-Ukrainan tilanne vaikuttaa jämähtäneen lopullisesti jäätyneeksi konfliktiksi, sillä Venäjä on ryhtynyt tunnustamaan separatistialueiden passit. Unohdusta vastaan taistelee enää lähinnä Ukraina, joka päätti torstaina lopettaa kaiken rahtiliikenteen alueille.
Konfliktien hyssyttely on tarkoituksellista. Silloin on helpompi hieroa yhteistyötä esimerkiksi Yhdysvaltojen kanssa ja miettiä tulevaa taktiikkaa. Vaalit lähestyvät.