Venäjä jatkaa iskuja siviilikohteisiin, mutta ei todennäköisesti pyri valtaamaan niitä: "Venäjä kärsii hätää jo olemassa olevilla rintamilla"

Venäjän maanantaiset iskut Ukrainaan yli 80 ohjuksella tappoivat useita siviilejä ja vahingoittivat muun muassa maan sähköverkkoa ja vedenjakelua.

Aleksanteri-instituutin vierailevan tutkijan Ilmari Käihkön mukaan Venäjän hyökkäyksillä siviilikohteisiin on suurempi merkitys poliittisesti kuin sotilaallisesti.

– Aikaisemmin kun Ukraina on iskenyt Krimin niemimaalle, Venäjä on puhunut onnettomuudesta tai Krimin terroristeista. Nyt sunnuntaina Putin sanoi 1,5 vuorokauden mietintäajan jälkeen, että siltaiskun takana olivat ukrainalaiset. Se merkitsi sitä, että jonkinlainen vastaus tulee väistämättä, ja näimme eilen nämä vastaukset, Käihkö sanoo.

Lue lisää: MTV Uutiset seuraa sotaa – tässä tuoreimmat tiedot

Iskut siviilejä kohtaan voivat olla Venäjälle jopa haitallisia, kun taistelutahto lisääntyy Ukrainassa ja kansainväliset apupaketit lisääntyvät.

Muun muassa Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden lupasi eilen Ukrainalle edistyksellisen ilmapuolustusjärjestelmän vastauksena Venäjän iskuihin ympäri maata.

Käihkö ei usko Venäjän pyrkivän uusiin aluevaltauksiin

Venäjän eilisten laajojen iskujen Ukrainaan uskotaan käynnistäneen uuden vaiheen sodassa. Muun muassa isku Kiovaan oli rajuin sitten sodan ensi viikkojen.

Lue lisää: Vaurioita energialaitoksissa, Kiovassa räjähteli, Putin uhkaili – tämä Venäjän massiivisesta ohjushyökkäyksestä tiedetään 

Käihkö ei kuitenkaan usko, että Venäjä pyrkisi esimerkiksi valtaamaan Kiovaa uudelleen tai muuttamaan painoa muihinkaan uusiin kohteisiin.

– Tietysti Valko-Venäjän eilinen ilmoitus yhteisistä joukoista Venäjän kanssa voisi viitata siihen, että nyt kun Venäjän mobilisoimia joukkoja menee Valko-Venäjälle, sieltä pystyttäisiin uhkaamaan Pohjois-Ukrainaa, Käihkö kertoo.  

– Tällä hetkellä Venäjä kärsii hätää jo olemassa olevilla rintamilla, että ei kai heidän uusia kannata tässä vaiheessa aloittaa, hän jatkaa.  

Lue myös: Presidentti Niinistö: Lännen tehtävä ei ole tarjota tai etsiä Putinille ulospääsytietä sodasta

Käihkön mukaan on muutenkin vielä liian varhaista arvioida Valko-Venäjän roolia sodassa.

Valko-Venäjän itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukashenka ilmoitti maanantaina, että Valko-Venäjä ja Venäjä ottavat käyttöön alueelliset yhteistoimintajoukot.

Samalla Lukashenka väitti, että Ukraina olisi "suunnittelemassa hyökkäystä" Valko-Venäjän maaperälle. Ukraina on jyrkästi kiistänyt väitteen.

Katso video: Venäjän maanantainen isku Dniprossa tallentui kojelautakameraan

Sodankäynti jähmettyy talvea kohti

Ylipäätään Käihkö on skeptinen sen suhteen, että Venäjän maanantaiset iskut suuriin kaupunkeihin viittaisivat suureen käänteeseen sodankäynnissä. Hän uskoo ukrainalaisten jatkavan vastahyökkäystä kuten aiemminkin.

Talvea kohden mentäessä sodankäynti jähmettyy.

– Yksinkertaisesti siksi, että hyökkääminen ja liikkuminen on vaikeampaa säiden muuttuessa. Yhtä lailla ukrainalaisten on vaikeampi pysyä piilossa venäläisiltä. Tiedetään, että siellä on edelleen hirveä määrä tykistöä vastapuolella.

Venäjän osittainen liikekannallepano muuttaa tilannetta todennäköisesti jälleen keväällä. Venäjä on itse arvioinut saavansa liikkeelle 300 000 sotilasta. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan mobilisaatio tulee viemään kuukausia.

Lue lisää: Venäläismiehet pakoilevat armeijaan joutumista kaikin keinoin: pakoon, piiloon, jalka poikki

– Jos Venäjällä on ollut tähän mennessä Ukrainassa arviolta noin 200 000 sotilasta, 300 000 tai edes 100 000 lisää, joka on konservatiivinen arvio, tulee muuttamaan sotilaallista tilannetta, Käihkö sanoo.

Katso Aleksanteri-instituutin vierailevan tutkijan Ilmari Käihkön koko haastattelu tiistain Uutisaamusta Venäjän laajojen ohjusiskujen merkityksestä alla olevalta videolta!