"Venäjä heittää lihaa Ukrainan aseita vastaan" – asiantuntijat kertovat, miksei Venäjä kykene nyt uhkaamaan Ukrainan asevoimia

Sotahistorian tutkija Emil Kastehelmen mukaan sodan alussa Ukrainan puolustautuminen epäonnistui äärimmäisellä tavalla, joukkojen ollessa väärässä paikassa. Kun joukot saatiin kasaan, Venäjän eteneminen hyytyi.

Kastehelmen on vaikea nähdä, että Venäjän vetäytyminen Hersonista olisi harhautus.

– Se että Venäjä pystyisi tulevaisuudessa jatkamaan operaatioita Dnepr-joen yli, valtaamaan uudestaan Hersonin tai pääsemään Hersonista eteenpäin, näen sen Venäjän tämän hetken käytössä olevien joukkojen perusteella äärimmäisen epätodennäköisenä, Kastehelmi sanoo.

Lue lisää: Pakeneminen Hersonista on jopa merkittävämpi käänne sodassa kuin tappio Harkovassa, sanovat sota-asiantuntijat: "Nöyryyttävää Putinille"

Vanhaa kalustoa Siperiasta

Sotilasasiantuntija Petri Mäkelän mukaan Venäjän suurin heikkous tällä hetkellä on modernin kaluston saaminen. Hän kertoo tämänhetkisten joukkojen olevan koottu puutteellisella kalustolla.

Siperiassa on Mäkelän mukaan valtava määrä Neuvostoliiton aikaista sotakalustoa, jota Venäjä on päivittänyt käyttöönsä. Nyt vanhan kaluston päivittäminenkin on haastavaa varaosien puuttuessa.

Mäkelä pitää Venäjän kykyä hyökkäysoperaatioihin hyvin rajallisena. Myös jalkaväen kalusto on vanhaa ja joukot ovat heikosti koulutettuja.

– Hersonissa on jonkin verran vakinaisen armeijan joukkoja ja jonkinasteinen kyky mobiiliin sodankäyntiin. Määrä ei riitä tällä hetkellä Ukrainan asevoimien uhkaamiseen millään tavalla.

Venäjä on saanut Kiinalta avustuksia, lähinnä osia varustukseen. Pohjois-Korean epäillään toimittaneen Venäjälle ampumatarvikkeita, Mäkelä kertoo.

Myös Iranin uskotaan lähettäneen Venäjälle yliääniohjuksia.

Lue lisää: Iran myöntää: Toimitti Venäjälle lennokkeja, mutta ennen Ukrainan sotaa

Mäkelä kertoo yliääniohjuksen olevan ballistinen ohjus, joita Iranilla on käytössään muutamaa eri mallia. Yliääniohjus vastaa venäläisten sodan alussa käyttämiä Iskander-ohjuksia.

– Yliääniohjusten torjuminen on vaikeaa, mutta ne eivät ole mitään ihmeaseita, jotka muuttaisivat sodan kulkua millään tavalla.

Mäkelän mielestä Iranin aseiden lähettäminen kertoo siitä, että Venäjä ei kykene tuottamaan tarpeeksi omia ballistisia ohjuksia.

”Venäjä heittää lihaa Ukrainan aseita vastaan”

Venäjä ottaa tällä hetkellä tavalliseen tapaan varusmiehiä sisään, joten liikekannallepano on Mäkelän mukaan tauolla, sillä Venäjän järjestelmät eivät taivu kahteen asiaan samaan aikaan.

Osa mobilisoiduista joukoista on koulutuksessa, osa on lähetetty suoraan rintamalle ja osa on lähetetty hyökkäämään ukrainalaisia asemia vastaan.

– Se on miesvoiman tuhlaamista, Venäjä heittää lihaa Ukrainan aseita vastaan, kun ei muutakaan voi, Mäkelä sanoo.

Ukraina on saanut takaisin haltuunsa tuhansia neliökilometrejä syyskuusta lähtien. Kastehelmen mukaan puhutaan kuitenkin edelleen siitä, että Venäjä hallitsee lähes koko Luhanskin oblastia ja suuria osia Zaporizhzhjan, Donetskin ja Hersonin oblasteista.

– Ei vielä olla siinä pisteessä, että Ukraina olisi lähellä ajamassa venäläiset maasta kokonaan, Kastehelmi sanoo.

Iso trendi on kuitenkin ollut, että Venäjä ei kykene enää laajempaan maa-alueiden haltuunottoon, eikä Hersonin tapaus jää Kastehelmen mukaan viimeiseksi.

Tuleva talvi luo Kastehelmen mukaan ongelmia molemmille osapuolille. Kastehelmi kuitenkin uskoo talven hyödyttävän enemmän Ukrainan operaatioita.

Lue lisää: Talvi vaikuttaa Ukrainassa kolmeen asiaan, joiden takia venäläisjoukot joutuvat koville: "Moraaliongelmat voivat hyvinkin pahentua"