Sotaa voidaan käydä talven ajan säästöliekillä, mutta keväällä sodan intensiteetti voi jälleen nousta.
Taistelukentillä Ukrainassa on pian edessä talvi, joka todennäköisesti hidastaa sodan tempoa.
Talvi vaikuttaa sodassa keskeisesti kolmeen asiaan: varustukseen, koulutukseen ja moraaliin, sanoo sotatieteiden dosentti, Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö STT:lle.
– Varustetasosta on aika vähän tietoa. Mediassa on ollut tietoa, että ulkovallat – Suomi mukaan lukien – ovat antaneet Ukrainalle talvivarusteita. Jos tämä pitää paikkansa, niin tämä on positiivista Ukrainalle, Käihkö sanoo.
Varusteita ovat muun muassa valkoiset varusteet, polttopuut ja riittävä ruoka, sillä talvella ihmiset usein syövät enemmän. Kaikki tämä tuo logistiikalle haasteita.
– Jos länsimaat ovat olleet fiksuja, on varmistettu se, että ukrainalaisilla on kunnon talvivarusteet, hän sanoo.
Venäjälle taas syksyn liikekannallepanon myötä sotilaiden määrän kasvu on eduksi, mutta samalla myös varustustarpeet kasvavat.
– Venäjältä on kantautunut tietoa, että varsinkin syksyllä mobilisoiduilla sotilailla on ainakin osittain huonot varusteet, joita he ovat joutuneet ainakin hankkimaan itse – makuupusseista ja luotiliiveistä alkaen.
Samalla liian isoja yleistyksiä ei pidä tehdä, koska sotilaiden varustuksen taso vaihtelee todennäköisesti alueittain ja yksiköiden mukaan.
Lue myös: Ukrainan partisaanien kerrotaan nostaneen lipun salkoon Hersonissa, Kreml: Hersonin kaupunki kuuluu yhä Venäjälle – MTV seuraa sotaa
"Voi pohtia, mikä vankilasta taistelukentälle vietyjen taistelutahto on"
Ukrainalaisilla sodan moraali on ollut koko ajan venäläisiä parempi: ukrainalaiset tietävät sotivansa vapautensa ja viime kädessä Ukrainan selviytymisen puolesta.
– Moraaliongelmat voivat hyvinkin pahentua, kun Venäjältä tulee pakkovärvättyjä. Voi esimerkiksi pohtia, mikä vankilasta taistelukentälle vietyjen venäläisten taistelutahto on.
Moraaliin vaikuttaa myös suoraan saatu varustus, etenkin talvella.
– Sota on hirveän kurjaa ja vaarallista toimintaa. Ja jos on huonot varusteet, sotiminen muuttuu. Kun pakkaset ovat kovat, ei ole hirveän kiva olla poterossa. Tulee lääkinnällisiä tarpeita, tulee paleltumia, tulee kosteat jalat. Tulee myös logistiikan tarpeita, jos joudutaan evakuoimaan uhreja.
Myös sotilaiden koulutus vaikuttaa. On toistaiseksi epäselvää, miten hyvin kummankaan joukkoja on koulutettu talvisodankäyntiin.
Ukrainalaisille vapaaehtoisille on syksyn aikana annettu sotimiseen Britannian johdolla pikakoulutusta, jossa myös Suomi on ollut mukana.
– Ukrainalla on toki nyt kova motivaatio, kun on tosi kyseessä, eli koulutus on siinä mielessä tehokkaampaa. Mutta riittääkö se, jää nähtäväksi, hän sanoo.
Vaikka Ukrainalla onkin edessään haasteita, on se kuitenkin koko sodan ajan sotinut paremmin kuin Venäjä.
– Myös Venäjällä sotatantereille on vedetty varsin olemattomallakin koulutuksella ihmisiä.
Lue myös: Venäjä sanoo vetäytyneensä kokonaan Hersonista
"Rintamien liike voi hyvinkin hidastua"
Sodan tempo laskee todennäköisesti talven aikana.
Talvella on esimerkiksi vaikeampi piiloutua. Puista häviävät lehdet, lumeen jää jälkiä ja ilmasta voidaan havainnoida joukkojen liikkeitä paremmin.
Myös esimerkiksi ajoneuvot pitää maalata valkoisiksi, ja vihreät univormut on uusittava.
– Kaikkia ilma-ajoneuvoja on myös vaikeampi lentää kylmässä.
Lisäksi esimerkiksi pyöräajoneuvoilla liikkuminen käy lumessa huomattavasti vaikeammaksi, telaketjuilla varustettuja ajoneuvoja lukuun ottamatta.
– Eli piiloutumisen lisäksi kaikki liikkuminen vaikeutuu. On nyrkkisääntö, että talven aikana kaikki liikkuminen vie kaksi kertaa enemmän aikaa.
Nämä yhdessä merkitsevät sitä, että suuret hyökkäykset ovat huomattavasti vaikeampia toteuttaa.
– Ne eivät ole mahdottomia, mutta paljon vaikeampia. On odotettavissa, että talven aikana rintamien liike voi hyvinkin hidastua.
Käihkö arvioikin, että Hersonin tilanne voi jäädä viimeiseksi suureksi tapahtumaksi rintamalla tämän vuoden aikana.
– Sodassa on tosin aina yllätyksiä, mutta aika näyttää, tuleeko suuria voittoja kummallekaan puolelle, hän pohtii lähitulevaisuutta.
Lue myös: Venäjä linnoittaa puolustusasemia jo omalla rajallaan – Pekka Toveri: "Usko hyökkäykseen on mennyt"
Molemmat voivat talvella valmistautua kevään taisteluihin
Molemmat osapuolet voivatkin käyttää talven valmistuakseen ja kerätäkseen joukkoja kevään taisteluihin. Siksi länsimaiden tuki on Ukrainalle edelleen hyvin tärkeää.
– Voi olla, että Venäjä kouluttaa uusia joukkoja tänä aikana. Se on heille paljon tehokkaampaa, että sotilaita saisi koulutettua ja varustettua talven yli. Ukraina yrittänee samaa länsimaiden tuella.
– Siksi keväällä sodan intensiteetti voi nousta huomattavasti, jos saadaan vedettyä vähän talvella happea.
Talvi koettelee kuitenkin sotilaiden moraalia. Käihkö nostaa esille Suomen talvisodan, jossa talvi hyödytti Suomea.
– Voi miettiä, mitä sota olisi Suomelle ollut, jos Neuvostoliitto olisi hyökännyt kesällä. Kyllähän talvi oli Suomelle parempi, koska olimme paremmin varustautuneita ja meillä oli hyvä motivaatio. Suomi oli myös enemmän maatalousyhteiskunta, joten ihmiset ja sitä myöten sotilaat olivat tottuneet liikkumaan luonnossa.
– Kyllä talvesta on yleensä paremman moraalin omaavalle puolelle hyötyä, hän sanoo.