Yksin asuva 81-vuotias Veijo* huolestui, kun kuulo-ongelmat alkoivat haitata arkea. Kuuloklinikalla hänen kuulonsa todettiin heikentyneen, mutta apua ei annettu: eläkeläiselle kuulolaite katsottiin tarpeelliseksi vasta, jos ambulanssin ääntä ei enää kuulisi.
Jyväskyläläinen leskimies Veijo, 81 vuotta, viettää aktiivisia eläkepäiviä. Sosiaalinen Veijo tapaa ihmisiä, liikkuu paljon niin autolla kuin jalankin ja pitää huolta kunnostaan. Ikä ei kuitenkaan tule yksin, ja viime aikoina Veijo on huomannut kuulonsa heikentyneen. Kuulo-ongelmat aiheuttavat harmia ja jopa potentiaalisia vaara-tilanteita arjessa.
– En kuule esimerkiksi jääkaapin ja pakastimen hälytysääniä. Jos lenkillä polkupyörän kelloa kilisytetään takanani, en kuule sitäkään, Veijo kertoo.
Heikosta kuulosta on haittaa myös sosiaalisissa tilanteissa, sillä keskustelukumppanin puheesta ei aina saa selvää.
– Tuntuu nololta, kun pitää pyytää ihmisiä puhumaan kovempaa, Veijo harmittelee. Ennen kuin Veijo oppi hyödyntämään tekstityksiä, myös kotimaisten televisio-ohjelmien seuraaminen oli hankalaa.
Veijo hakeutui terveysasemalleen tutkimuksiin, ja testitulosten perusteella hän sai lähetteen Keski-Suomen keskussairaalan kuuloasemalle. Siellä tehdyt tutkimukset vahvistivat, että Veijon kuulo on joillain alueilla heikentynyt olemattomiin.
– Minulta kysyttiin, kuuletko ambulanssin äänen. Kyllähän minä nyt sen kuulen! Siihen sanottiin, että sitten en saa kuulolaitetta julkiselta puolelta, sillä eläkeläisenä pärjäisin kyllä, Veijo ihmettelee.
– Jos työssä olisin, olisin kuulemma saanut kuulolaitteen. Mutta koska en ole, en saa.
"Työikäisten kuulovaatimukset ovat suuremmat"
Veijoa vaivaa ikäkuulo, jota ei voida parantaa. Ainoa tehokas apu heikkenevään kuuloon on kuulolaite, jonka kunta voi myöntää.
Keski-Suomen keskussairaalan korvalääkäri Meri Toivasen mielestä kysely ambulanssin äänen kuulemisesta kuulostaa vieraalta. Hän kuitenkin kertoo, että kuulolaitteen myöntämiseen vaikuttaa se, onko potilas lapsi, työikäinen vai ikäkuulosta kärsivä vanhus. Työikäinen saa kuulolaitteen, jos paremman korvan kuulo puhealueella on 30 desibeliä. Eläkeläisellä vaaditaan 5 desibelin verran heikompaa kuuloa.
–Työikäisen kuulovaatimukset ovat suuremmat, ja hyöty laitteen käytöstä on todennäköisesti suurempi, Toivanen perustelee. Päätöstä tehdessä otetaan huomioon myös tarkempien puheenerotuskyvyn mittausten tulokset. Toivasen mukaan myös yksilölliset olosuhteet otetaan kuitenkin aina huomioon, ja rajat ovat suuntaa-antavia. Yläikärajaa kuulon kuntoutukselle ei ole.
TYKS:in audiologi Misa Jaakkola viittaa niin ikään kiireettömän hoidon kriteereihin ja muistuttaa, että laitteita jonottaa valtava määrä tarvitsevia ihmisiä, joten määritetyt kriteerit ovat tarpeen.
– Kojeen saa, kun kuulovika on sellaista luokkaa, että siitä on myös hyötyä, jolloin sen pitämiseen on helpompi sopeutua. Kuulemisen haasteet ovat erilaisia eri ihmisillä, ja yleensä työ ja opiskelu asettavat suuremman haasteen, Jaakkola täsmentää.
– Suuri ongelma on, että sovitetaan paljon kuulolaitteita, joista luvattoman suuri osa jää piirongin laatikkoon piiloon. Laitteen käyttäminen edellyttää motivaatiota, ja jos on vain lievä kuulovika, laite jää usein alkuhankaluuksien takia käyttämättä.
Myös Toivanen lisää, että vaikka tulosten perusteella joskus kriteerit laitteen myöntämiselle täyttyisivätkin, on kuitenkin muita tekijöitä, joiden perusteella potilas ei saisi kojeesta hyötyä.
– On olemassa myös kuulonheikentymistä, joka ei täytä kriteerejä, mutta joka olisi autettavissa kuulolaitteella. Ilman muuta silloin voi hankkia kuulolaitteen omalla rahalla yksityiseltä. Ei se aina tule sen kalliimmaksi kuin silmälasitkaan, Toivanen vinkkaa.
Yksityisen kautta hankittuna kuulolaite on kuitenkin liikaa monen eläkeläisen kukkarolle.
Soitto esimerkiksi Kuulotekniikka Oy:hyn paljastaa, että palvelupaketin hinnat liikkuvat noin 1200 -2300 euron välillä, jos laite hankitaan yhteen korvaan. Yksityinen lääkärikeskus Mehiläinen veloittaa noin 450 euroa, jonka päälle tulee maksettavaksi itse laite, jonka hinta puolestaan voi olla 900 -1700 euroa. Monesti laite joudutaan kuitenkin hankkimaan molempiin korviin, jolloin laitekustannukset luonnollisesti tuplaantuvat.
Ikäihmisen toimintakykyä tulisi tukea
–Veteen piirrettyjä viivoja, Kuuloliiton audionomi Eija Haikonen toteaa rajoista, joiden mukaan kuulolaitteita myönnetään.
Hän ei ole kuullut, että ainakaan HUS-piirissä ikä tai eläkkeellä oleminen vaikuttaisi siihen, myönnetäänkö kuulolaite vai ei. Sen sijaan hän kertoo Kuuloliittoon tulevan ostopalvelupotilaina sellaisiakin eläkeläisiä, joiden kuulonheikentyminen on vasta lievää.
–Tulee yhteiskunnalle edullisemmaksi pitkässä juoksussa tukea toimintakykyä jo ennaltaehkäisevästi. Huonokuuloinen voi esimerkiksi eristäytyä sen takia, ettei puheesta kuitenkaan saisi selvää, Haikonen pohtii.
Haikonen ei ole kuullut HUS-piirissä Veijon kaltaisista tapauksista, joissa laitetta ei olisi myönnetty. Sen sijaan hän kertoo, että potilailla on voinut olla vaikeuksia saada ensimmäistä lähetettä tarkempiin tutkimuksiin.
Myös THL:n apuvälineisiin perehtyneen erikossuunnittelijan Tuula Hurnastin korviin Veijon kuvailema kohtelu kuulostaa kaikkea muuta kuin oikealta. Hurnastin mielestä ikä tai eläkkeellä oleminen voisi päinvastoin edesauttaa kuulolaitteen myöntämistä.
– Ikäihmisiä tulee koko ajan enemmän, ja iän myötä tulee toimintarajoituksia. Kaikin keinoin pitäisi kannustaa sitä, että ikäihminen pärjää toimintakykyisenä ja voi asua kotonaan. Apuvälineet ovat loistava tapa tukea sitä, Hurnasti toteaa. Tapausta tuntematta Hurnasti ei keksi muuta selitystä kuuloaseman toiminnalle kuin lyhytnäköisen säästämisen.
Hurnasti muistuttaa sosiaali- ja terveysministeriön tuoreesta asetuksesta, joka koskee lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusta. Se korostaa, että apuvälineen tarve on arvioitava käyttäjälähtöisesti ja yksilöllisesti. Edellytyksenä on sellainen sairaus, joka heikentää potilaan toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä. Apuvälineiden luovutuksen tavoitteena on myös muun muassa ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä.
Veijolla on itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua häiritsevä kuulovika ja kova motivaatio käyttää kuulolaitetta: kojetta käyttävien ystäviensä ansiosta Veijo tietää, millaista se on. Kohteluunsa pettynyt Veijo ei kuitenkaan jaksa enää valittaa päätöksestä. Koska hän kokee kuulolaitteen välttämättömäksi, aikoo hän käyttää vanhuuden säästönsä hankkiakseen sen yksityiseltä.
*)haastateltavan nimi muutettu
Studio55.fi/ Milja Haaksluoto
Kuvat Colourbox.com
Näin huonoa kuuloa vastaan kikkaillaan – Tunnistatko itsesi tai isovanhempasi?