Vanhuksilta on peritty jopa maksuja kuulolaitteen laittamisesta korviin hoivakodeissa, kertoo vapaaehtoisena Keski-Uudenmaan Kuulo ry:llä toimiva Arja Virolainen.
Virolainen kiertää ympäri Suomea Kuuloliiton kuuloauton kanssa yhdessä muiden vapaaehtoisten mukana. Kuuloautossa ihmiset voivat testata kuulonsa sekä huollattaa kuulolaitteensa esimerkiksi pattereiden osalta.
– Viime viikolla vanha naishenkilö tuli Nurmijärvellä taksilla hakemaan apua meiltä, kun ei pysty laittamaan itse kuulolaitetta korvaan. Hän oli niin huonossa kunnossa, että olisi luullut heidän (vanhainkodissa) edes säälistä auttavan häntä, Virolainen kertoo MTV Uutisille.
Virolaisen mukaan hoitolaitos perii kuulolaitteen asentamisesta ja esimerkiksi sen huollosta maksun.
– Hoitolaitoksessa kuulolaitetta ei laiteta korvaan ilman maksua eikä myöskään huolleta, siihen pitäisi vaihtaa paristot ja letkut sekä joskus pestäkin. Eihän siihen laittamiseen mene kuin puoli minuuttia, Virolainen äimistelee.
Nurmijärven kaltaisia tapauksia on ilmennyt Virolaisen mukaan muutamia hänen vapaaehtoisuransa aikana.
– Näihin on törmätty ennenkin, mutta niistä on selvitty, kun on oltu paikan päällä selvittämässä ja keskusteltu henkilökunnan kanssa, kun tämä kuitenkin kuuluu heidän toimenkuvaansa. Kyllähän tällainen tuntuu pahalta, mutta tämä on tätä päivää, Virolainen huokaa.
"Se on laiminlyöntiä"
Kuuloauton kyydissä ihmisiä auttavat myös Keski-Uudenmaan Kuulo ry:n vapaaehtoiset, liiton puheenjohtaja Olavi Taipale ja Aija Silenius. Silenius pitää tällaista kohtelua vanhusten hoidon laiminlyömisenä.
– Onhan se hölmöä, kun heidän pitää hoivakodeissa pukea vanhus ja laittaa pissavaippa, miksei samalla voi laittaa kuulolaitetta korviin. Se on laiminlyöntiä, jos jätetään laittamatta, koska tulos on se, että ihminen dementoituu, Silenius jyrähtää.
Sileniuksen mukaan kuulon heikkenemisellä on pahimmillaan yhteys dementoitumiseen. Hänen mukaansa kuulo ja muisti tukevat toisiaan, joten jos kuulo heikkenee, vaikuttaa se myös muistiin.
MTV Uutisten tavoittaman hoivakodin edustajan mukaan kuulolaitteiden asentamisesta laskutetaan siinä tapauksessa, että asiakas ei kuulu varsinaisen tehostetun palveluasumisen piiriin.
– Jos taas kyse on asukkaasta, joka ostaa kevyemmän tuen palveluita asuntoonsa, silloin palvelusopimuksessa määritellään asukkaan haluamat palvelut ja niiden hinnoittelu. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi kotiavustaminen, siivous, pyykkäys ja ateriapalvelut, joista asukkaalle räätälöidään hänelle sopiva kokonaisuus.
Kuulolaite tärkeä apu elämässä
Kuulo ry:n mukaan kuulolaite on tärkeä apu elämänlaadun parantamisessa. Tämän vuoksi sen hankintaan tulisi kiinnittää erityisesti huomiota esimerkiksi terveyskeskuksessa, itsekin kuulovammainen Silenius muistuttaa.
– Ensimmäisen kerran kun laitat kuulolaitteen korville, vesihana kuulostaa kuin koski kuohuisi, Silenius kuvailee.
Kuulolaitteiden järjestäminen on tärkeää, koska kuulolla on suuri vaikutus myös ihmisen sosiaaliseen elämään. Silenius tapasi viime viikolla Järvenpäässä naisen, jolla ei ollut lapsia tai muita läheisiä.
– Hän koki asian niin, ettei voi mennä esimerkiksi teatteriin, kun ei kuule ja saa puheesta selvää. Kun on vain kotona, silloin sulkeudut omaan suppiloon.
Kuuloautolla voi testauttaa kuulonsa
Kuuloliiton kuuloauton kyytiin voi hypätä ympäri Suomen. Autossa voi testata oman kuulonsa. Tyypillisesti kuuloautolla vierailee 50–80-vuotiaat ihmiset, joiden kuulo on alkanut heikentyä, Silenius kertoo. Ensi viikolla kuuloauto kurvaa Pohjois-Karjalaan.
– Me kuljetaan paikkakunnalta paikkakunnalle, ja mitä pienemmällä kunnilla ollaan, sitä suurempi tarve on, sillä suuremmilla paikkakunnilla on enemmän kuulokeskuksia.
Esimerkiksi Mäntsälässä viime viikolla vierailleessa kuuloautossa kävi testauttamassa 90 ihmistä, joista vain 16 oli normaalikuuloisia.
Tapauksesta kertoi aiemmin Vantaan Sanomat.