Vehnän hinnannousu näkyy suomalaisen ruokakorissa

Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet maailmalla merkittävästi viime aikoina.

Erityisesti viljan hinta on noussut varsin rajusti parin viime vuoden aikana. Vehnän hinta pysytteli stabiilina vuosien 1995 ja 2005 välisenä aikana, mutta sen jälkeen hinta kolminkertaistui maailmanpörsseissä. Riisin hintakin on lähtenyt hurjaan nousuun; joulukuusta se on peräti kaksinkertaistunut.

Suomessa viljan hinnannousu on ollut toistaiseksi maltillisempaa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen professori Jyrki Niemi uskoo, että tilanne muuttuu jatkossa.

- Suomessa viljan hinnat ovat edelleen alempana kuin maailmanmarkkinoilla. Mutta luonnollisesti pitemmällä aikavälillä maailmanmarkkinahinnat heijastuvat Suomeenkin, Niemi arvioi MTV:n Huomenta Suomi -ohjelmassa.

Vehnän hinnannousu ei siis suoraan näy kaupan ruokakorissa. Professori Niemen mukaan tähän vaikuttaa erityisesti teollisuusmaiden suosima jalostettu ruoka.

- Mitä jalostetumpaa ruokaa syödään sitä pienempi osuus maatalousraaka-aineella on kuluttajan maksamasta loppuhinnasta. Keskimäärin voisi sanoa, että kuluttamastamme eurosta noin viidennes on maatalousraaka-aineen osuutta.

Viljan hintojen ampaisu ylöspäin on monien tekijöiden summa. Australiassa ja EU-alueella korjattiin viime vuonna normaalia pienempiä satoja ja huono satokausi puolestaan hermostuttaa markkinoita. Vaikutuksensa on myös Yhdysvaltain ja EU:n bioenergiaohjelmilla, joissa peltoalaa menee biopolttoaineisiin ruoan tuotannon sijasta. Myös väestön kasvu ja vaurastuminen vaikuttaa; erityisesti Aasian väkirikkaissa maissa siirrytään hiljalleen kasvisruoasta liha- ja maitotuotteiden kuluttajiksi.

Professori Jyrki Niemi sanoo, että viljan hintaodotuksiin vaikuttavat myös spekulaatiot. Kahvi, kaakao ja tupakka ovat olleet jo pitkään sijoituskohteita maailmalla ja nyt joukkoon on tullut myös vilja.

- Yhdysvaltain viljapörsseissä rahastosijoittajilla on iso osuus viljan futuureissa eli peräti 40 prosenttia on rahastosijoittajien omistuksessa. Jos siis vilja on parempi sijoituskohde niin siirryttään osakkeiden sijasta esimerkiksi vehnän sijoittamiseen, Niemi sanoo.

Maailman ruokavaranto riittäisi vain viikoiksi

Maailman väestön ravinnonsaanti perustuu viljaan. Noin 40 prosenttia ravinnosta tulee riisistä ja vehnästä. Niemen mukaan maailman ruokavaranto riittäisi kuitenkin vain kahdeksi kuukaudeksi, jos ruoan tuottaminen lopetettaisiin tyystin.

- Viljavarastot riittävät tällä hetkellä vain kahden kuukauden globaaliin kulutukseen. Varastojen pitäminen on kallista ja myös teollisuusmaiden maatalouspolitiikassa on siirrytty siihen, ettei haluta ylläpitää isoja varastoja. On siirrytty markkinaohjautuvampaan suuntaan ja päätökset tehdään sen mukaan. Valtion varastoista on pitkälti luovuttu.

Suomessa kansallinen omavaraisuus perusmaataloustuotteissa on lähellä sataa prosenttia, jopa sen ylikin. Suomi tuottaa perusmaataloustuotteita ohi oman kulutuksensa, naudanlihaa lukuunottamatta. Viljan hinta heijastunee lähitulevaisuudessa myös perusmaataloustuotteiden hintoihin.

- Jos maailmalla saadaan normaali sato, niin syksyyn menessä hintapiikki hieman tasoittuu ja hinnat laskevat hieman.

Jyrki Niemi arvioi, että viljan hinnankorotus on jo aiheuttanut kustannuspaineita kotieläinpuolella. Lihan tuotantokustannukset ovat nousseet ja lopulta kortuspaineet näkyvät lihatuotteiden hinnoissa.