Alun perin ajatus oli perustaa italialaisten ja ranskalaisten herkkujen erikoiskauppa, kertoo brändijohtaja Julija Bulkajeva. Moskovalaisen deli-myymälän valikoimasta muotoutui kuitenkin hieman toisenlainen, kiitos maailmanpolitiikan.
Kolme vuotta sitten Venäjä kielsi erilaisten elintarvikkeiden, kuten maitotuotteiden, juustojen ja makkaran, tuonnin muun muassa Euroopan unionin maista.
Kielto oli vastalause Venäjän vastaisille pakotteille, jotka länsi asetti Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan separatistien tukemisen takia.
Bulkajevan kaupan juustovalikoiman brie onkin nyt venäläistä ja camembert tunisialaista. Myös sveitsiläisiä juustoja on paljon, sillä Sveitsiä tuontirajoitukset eivät koske.
Venäjän vastapakotteet kirvelivät Suomessakin ja näkyivät niin sanottujen Putin-juustojen ilmestymisenä kauppoihin.
Suomalais-venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen kertoo, että Suomen koko elintarvikeviennin arvo Venäjälle oli ennen pakotteita vuosittain noin 400 miljoonaa euroa, josta se romahti neljännekseen.
Kuluttajalla ei ole puolustajaa
Venäjällä pakotteet ovat kannustaneet elintarvikealaa kasvamaan, sanoo professori Natalja Akindinova moskovalaisesta talousyliopistosta.
Viime vuonna ruuan tuotanto kasvoi 3,1 prosenttia, vaikka bruttokansantuote kokonaisuudessaan supistui. Kasvu on jatkunut tänäkin vuonna.
Tuottajille tilanne on edullinen, koska ulkomaiset kilpailijat on karsittu markkinoilta. Se on synnyttänyt Venäjällä myös lobbausta pakotteiden jatkamiseksi.
Ruuan laatu sen sijaan on yhä ongelma, kertoo Akindinova. Maitotuotteissa maitorasvaa on korvattu palmuöljyllä, ruuan alkuperä voi jäädä hämäräksi eikä pakkauksessa aina kerrota kaikkea tuotteen sisällöstä.
Akindinovan mukaan Venäjällä ei oikein ole ketään, joka kuluttajien näkökulmaa puolustaisi.
Tyytymättömimpiä tuontikieltoon ovat ravintoloitsijat ja vähittäistavarakauppiaat, mutta tuontikiellon vastustaminen vaatii kanttia.
– He pelkäävät muiden sanovan, etteivät rakasta maataan.
Pietarin seudulla tyytymättömyys vähentynyt
Tutkimusten mukaan venäläiset alkavat vähitellen tottua elämään ilman ulkomaisia tuotteita.
Kuun alussa tiedotusvälineet raportoivat mielipidekyselystä, jonka mukaan vielä vuoden 2015 lopulla tyytymättömimmät asuivat Luoteis-Venäjällä, eli muun muassa Karjalan ja Pietarin alueella.
Siellä kaupoissa on perinteisesti ollut tuontiruokaa esimerkiksi Suomesta, mutta enää tänä vuonna Suomen lähiseutu ei samalla tavalla tutkimuksessa korostunut.
Eniten näreissään ovat kaupunkilaiset, sillä maaseudulla omia maatilkkujaan viljelevät asukkaat käyttävät tuontituotteita muutenkin vähemmän.
– 15–20 prosenttia ihmisistä ei ole tyytyväisiä, ja uskon, että se on totta, Akindinova sanoo.
Bulkajeva kertoo, että hänen kauppansa asiakkaat ovat suhtautuneet valikoiman puutteisiin ymmärryksellä. Hänen mukaansa Venäjällä on paljon uusia, nuoria tuottajia, ja laatukin on parantunut.
Bulkajevan kauppa avattiin vasta pari viikkoa sitten, ja sisarmyymälä on toiminut toisaalla Moskovassa puolisentoista vuotta. Kysyntää herkkutuotteille on, hän sanoo.
– Suunnittelemme uusien myymälöiden avaamista, Bulkajeva kertoo.