Venäjän talous kasvaa yhä länsimaiden pakotteista huolimatta.
Viime viikolla presidentti Vladimir Putin kehui pitämässään lehdistötilaisuudessa Venäjän talouden tilaa. Syynä Putininkin mainostamalle talouskasvulle on valtion sotilasmenojen kova kasvu, Huomenta Suomen keltaisilla nojatuolilla vieraillut Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola huomauttaa.
– Kyllä Venäjällä tosiaan tänä vuonna talous on elpynyt siitä viime vuoden pudotuksesta. Eli siinä mielessä kehitys on ollut samantyyppistä kuin mitä presidentti Putin puheessaan kuvaili, mutta kyllä tässä on hyvä muistaa, että tämä kasvu on nojannut hyvin vahvasti julkisten menojen lisäämiselle, Simola sanoo.
Todellisuudessa samanaikaisesti inflaatio Venäjällä laukkaa korkealla ja rupla heikkenee. Venäjän keskuspankki nosti ohjauskorkoa viime viikolla 16 prosenttiin. Ohjauskorkoa on nostettu vauhdilla, sillä vielä kesäkuussa se oli 7,5 prosentissa.
– Ohjauskorko on lähes samoissa lukemissa kuin keväällä 2022, kun Venäjä aloitti tämän täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainassa, Simola kertoo.
Kananmunat kallistuneet
Venäjällä kuluttajahinnat nousivat marraskuussa kokonaisuudessaan 7,5 prosenttia vuoden takaisesta. Tiettyjen yksittäisten tuotteiden hinnannousu on noussut huolenaiheeksi Venäjällä. Syksyllä ongelmia aiheutti bensiinin nopea hinnannousu, ja nyt joulun alla huolta on aiheuttanut esimerkiksi kananmunien nopea hinnannousu.
Entisen Moskovan-suurlähettilään Hannu Himasen mukaan Venäjällä ei silti ole merkkejä vielä laajemmasta tyytymättömyydestä kansan parissa.
– Venäjä on ollut aina hyvin huono kulutustavaroiden tuottaja jopa elintarvikkeista lähtien. Venäjä ei ole ollut kovin omavarainen toimija, Himanen sanoo.
Nähtävillä on Himasen mukaan kuitenkin Venäjän voimakas tukeutuminen Kiinaan.
– Kauppa Kiinan kanssa on erittäin nopeassa nousussa, mikä heijastaa sitä, että näitä puolustusteollisuuden tarpeiden aiheuttamia ongelmia ja aukkoja taloudessa ja tuotannossa joudutaan nyt sitten korvaamaan tuonnilla, Himanen sanoo.
EU:n 12. pakotepaketti tekeillä
Talouskasvusta huolimatta Himanen sekä Simola näkevät lännen jo asettamat pakotteet pääasiassa toimivana.
– Pakotteet ovat rajoittaneet ulkomaisen rahoituksen saatavuutta Venäjälle, ja ne ovat leikanneet Venäjän vientituloja, jos verrataan tilanteeseen, jossa pakotteita ei olisi. Ne ovat myös vähentäneet etenkin länsimaisen teknologian saatavuutta Venäjälle, Simola sanoo.
Himanen huomauttaa kuitenkin kiertoreiteistä.
– Kauppa Keski-Aasian maiden ja EU-maiden välillä on kasvanut ja tämä koskee myös Suomea. Hyvin todennäköisesti pakotteiden alaisia tavaroita kiertää Venäjälle, mutta se ei poista sitä, että pakotteiden takia Venäjällä on entistäkin akuutimpaa komponenttipulaa, Himanen sanoo.
Himasen mukaan komponenttipulan takia muun muassa Venäjän sisäinen ja kansainvälinen lentoliikenne tulee joutumaan vielä suuriin vaikeuksiin.
– Komponenttipulaa näkyy muun muassa Venäjän lentoliikenteessä, kun Venäjän lentokalusto on lähes kokonaan länsimaista ja kun Kiina on ollut hyvin varovainen näiden tuottamiensa komponenttien osalta, Himanen sanoo.
Simola pitääkin tärkeänä sitä, että EU:n seuraavassa pakotepaketissa pakotteita lisätään ja niiden noudattamista kiristetään. Poliittinen sopu tulevasta, EU:n 12. pakotepaketista löytyi viime viikolla, mutta paketti täytyy yhä hyväksyttää EU:n ministerineuvostossa.