Kahvilat ja ravintolat eivät näe rajan avaamisen mahdollisia vaikutuksia toimintaansa kovin suurina, ainakin jos raja avataan vain rajoitetusti liikenteelle.
Suomen itärajan tuntumassa sijaitsevassa Lappeenrannassa on rauhallinen ja pilvinen kesäpäivä.
Ajamme ylös Lappeenrannan historialliseen Linnoitukseen, joka on kuin astuisi toiselle aikakaudelle. Ympärillä näkyy vehreitä rinteitä ja vanhoja puu- sekä tiilirakennuksia. Auton pyörät kumisevat Linnoituksen läpi kulkevan Kristiinankadun mukulakivillä.
Etelä-Karjalan maakuntaan kuuluva kaupunki kuuluu niihin alueisiin, jotka ovat kärsineet venäläisturistien kaikkoamisesta ja itärajan sulkemisesta. Venäläisten matkustamista Suomeen on edelleen rajoitettu. Itäraja pysyy edelleen suljettuna.
Monet alueen yrittäjät ovat maininneet, että venäläiset turistit toivat aiemmin jopa miljoona euroa alueelle päivittäin.
Maanantaina voimaan tuleva kiistelty käännytyslaki on suunniteltu torjumaan Venäjän Suomeen kohdistamaa välineellistä maahanmuuttoa.
Lain hyväksyminen herättää kysymyksen siitä, voidaanko joitain rajanylityspaikkoja pian jo avata ainakin rajoitetusti liikenteelle.
Kulkutautisairaala ja sateenvarjotehdas
Venäjään liittyy myös Linnoituksen historia. Sen perustivat ruotsalaiset 1700-luvulla, mutta myöhemmin alueen rakentamista jatkoivat venäläiset.
Vapaa-aikaa tai lomaa viettäviä ihmisiä on paikalla suhteellisen paljon. Suuri osa on lapsiperheitä tai pariskuntia. Venäjää ympärillä ei kuulu.
Historiallisella alueella on kahviloita, ravintoloita ja museoita sekä ortodoksinen kirkko. Saavumme Linnoituksen eteläosassa sijaitsevaan Majurskan kahvilaan.
1980-luvulla perustetun kahvilan sisätilat huokuvat historiaa. Majurska tarkoittaa majurin vaimoa.
Talo on rakennettu 1800-luvun puolivälissä nuorten venäläisten upseerien asunnoksi. Myöhemmin rakennus on toiminut myös kulkutautisairaalana ja sen jälkeen sateenvarjotehtaana.
Pärjätty ilman venäläisiä asiakkaita
Kahvilan yrittäjä Arja Ylä-Outinen kertoo, että venäläiset ovat olleet Majurskan kahvilalle aina melko merkittävä asiakasryhmä.
– Se, että heitä ei ole viime vuosien aikana nähty, on meille ihan selkeä lovi asiakkaissa. Mielenkiinnolla odotan, mitä tässä nyt seuraavaksi tapahtuu, hän sanoo.
Ylä-Outisen mukaan kahvila on kuitenkin pärjännyt ilman venäläisten läsnäoloa. Kesällä tuloja tulee kotimaan matkailijoiden ja muiden turistien lompakoista. Aiemmin päivittäin kahvilassa käyneet venäläisturistit ovat nimenomaan tasanneet sesonkiaikojen ulkopuolella kassavirtaa.
Yrittäjä arvelee, että jos raja avattaisiin kokonaan, tulisi kävijöihin varmasti suuri lisäys. Kahvilalla on ollut esimerkiksi pietarilaisia vakioasiakkaita, jotka ovat käyneet kerran kuussa Lappeenrannassa ostoksilla ja samalla myös kahvittelemassa.
Ylä-Outisen mukaan kaupunki on siirtänyt näkövinkkeliään jo Keski-Euroopan matkailun suuntaan. Laiva kääntyy hänen mukaansa kuitenkin hitaasti.
– En tiedä, palautuvatko suhteet itään ikinä sellaisiksi, kuin ne ennen olivat, hän toteaa.
"Tappava isku bisneksille"
Suuntaamme kohti itärajaa Lappeenrantaan kuuluvaan Mustolaan. Saavumme noin kahdeksan kilometrin päässä Lappeenrannan keskustasta sijaitsevaan Rajamarket-ketjuun kuuluvaan myymälään.
Rakennus on valtava. Olemme noin 15 minuutin ajomatkan päässä Nuijamaan raja-asemasta. Rajamarketin puolella autoja on vain muutama.
Sisällä Rajamarketissa on aavemaisen hiljaista. Infokyltit ovat suurin kirjaimin suomeksi ja venäjäksi. Venäläisille turisteille suunnattu liike kumisee tyhjyyttään. Hyllyt ovat kuitenkin täynnä tavaraa.
Rajamarket-liikkeiden taustalla on Vaalimaan Kauppakartano -yritys. Sen puheenjohtaja Sergei Ananiev kieltäytyi STT:n haastattelusta.
Nuijamaan raja-aseman läheisyydessä on myös Laplandia Market, jonka fyysinen liike on toistaiseksi suljettu. Marketin taustalla on Atma Trade -yritys.
Atma Traden yrittäjä Mohamad Darwich kertoo STT:lle puhelimitse, että heidän toimintansa on kärsinyt paljon venäläisten turistien poissaolosta. Hänen mielestään hallitus on jättänyt alueen yrittäjät oman onnensa nojaan.
– Silloin kun tehtiin päätös suunnilleen pari vuotta sitten rajan sulkemisesta, oli se todella tappava isku meidän bisneksille ja koko alueelle, hän sanoo viitaten venäläisten maahantulon rajoituksiin.
Yrityksen liikevaihto tippui Darwichin mukaan 70 prosenttia. Melkein puolet työntekijöistä piti irtisanoa tai lomauttaa.
– Lopuista melkein kaikki ovat osa-aikaisia tällä hetkellä, hän kuvailee.
Verkkokauppatoiminta hankalaa
Laplandia Marketin verkkokauppatoimintaa on hankaloittanut nykyinen rajasulku, sillä nyt tavaraa pitää kuljettaa Venäjälle Viron tai Latvian kautta. Moni venäläinen vakioasiakas haluaa Darwichin mukaan suomalaisia ja länsimaisia tuotteita.
– Moni asiakas on jättänyt tavarat tilaamatta, koska kukaan ei halua odottaa puoltatoista kuukautta jotain Fairy-pulloa tai vastaavaa.
Jos raja nyt aukaistaisiin tavaraliikenteelle, se helpottaisi yrityksen tavaratoimituksia Darwichin mukaan huomattavasti.
Hänen mukaansa yritystoiminnassa on otettu huomioon Venäjän arvaamattomuus valtiona. Esimerkkinä hän mainitsee 90-luvun ruplakriisin.
Darwich oli haastatteluhetkellä matkalla Viron kautta Pietariin. Hän näkee siellä asuvaa lastaan nykyään noin kerran kolmessa kuukaudessa.
– Matkassa menee 15 tuntia, ja se on moninkertaisesti kalliimpaa, Darwich sanoo.
Ravintola-alalle ei suurta kolhua
Lappeenrannan satamassa ihmiset nauttivat pilvisestä mutta lämpöisestä kesäpäivästä. Grillikioskissa myydään paikallista herkkua, eli vetyä ja atomeja. Nämä Lappeenrannan kuuluisat lihapiirakat sisältävät yksinkertaiset mausteet: sinappia, ketsuppia, kurkkusalaattia, sipulia ja majoneesia. Vedyssä on kinkkua ja kananmunaa, atomi taas sisältää jompaakumpaa.
Laivaravintola Prinsessa Armaadan yrittäjä Juha Nalli kertoo, että ravintola ei ole kuulunut venäläisturistien puutteesta pahiten kärsiviin.
– Eniten kärsivät sektorit ovat olleet majoitussektori ja vähittäiskauppa, hän kertoo.
Hänen mukaansa ravintola-ala ei ole niin paljoa saanut tilanteesta takkiinsa, sillä venäläiset eivät ole käyttäneet niin paljon ravintolapalveluita.
Ennen vuoden 2014 Krimin miehitystä alueella oli Nallin mukaan useita majoitusliikkeitä, joiden asiakkaista jopa puolet oli venäläisiä.
– Kun Krimin hyökkäyksen jälkeen tuli talouspakotteita ja ilmapiiri muuttui, niin meno laimeni. Oikeastaan ihan lopullinen isku tuli, kun korona iski.
Myös hänen yrityksellään oli kesähotelli, joka suljettiin koronan jälkimainingeissa.
Nalli arvelee, että raja avattaisiin todennäköisesti osittain vain niille, joilla on hyvin painava syy rajan ylittämiselle, kuten opiskelu tai perhesuhteet.
– Tällainen ei varmaan talouteen juurikaan millään sektorilla vaikuta, niin pienestä ihmismäärästä kuitenkin kyse kun vertaa aikaisempaan, hän toteaa.
Laivaravintolan liiketoiminnalle ei yrittäjän mukaan olisi juuri merkitystä, jos raja avattaisiin myös venäläisturisteille. Hän pohtii myös tavallisen venäläisen nykyistä ostovoimaa maan käydessä sotaa ja ollessa pakotteiden alaisena.
Käännytyslaki arveluttaa
Porvoolainen Ella Jumisko on käymässä Lappeenrannan satamassa siskonsa ja siskonsa lasten kanssa.
Jumiskon mukaan rajan saaminen auki työmatkalaisille ja niille, joiden pitäisi esimerkiksi perhesyistä kulkea maiden välillä, olisi hyvä asia.
Yleinen turvallisuus kuitenkin arveluttaa häntä, jos raja avattaisiin. Käännytyslaki ei hänen mielestään kuulosta lähtökohtaisesti hyvältä.
– Siinähän voi käydä niin, että sellaiset, jotka oikeasti tarvitsevat apua, eivät saakaan sitä, hän toteaa.
Torilla päivää viettänyt lappeenrantalainen Eeva Arvela ei osaa suoraan sanoa, olisiko hyvä, että raja avattaisiin.
– Vaikea asia. Turvallisuus on tietysti tärkeää.
Arvela mainitsee, että venäläisten määrä on vähentynyt Lappeenrannassa. Ukrainalaisia kaupungissa on hänen mukaansa paljon palveluammateissa ja kaupan alalla.
Raja mieluummin kiinni
Lappeenrannan torilla kahvia nauttimassa istuvat tamperelaiset Hannu ja Minna Kuronen. Heidän mielestään olisi hyvä, jos itäraja pysyisi kiinni.
– Jos raja avataan, naapuri avaa pelin ja käyttää tilannetta hyväkseen, Hannu Kuronen arvelee.
Minna Kuronen taas harmittelee, että Venäjä käyttää syyttömiä ihmisiä pelinappuloina välineellistetyssä maahanmuutossa.
– Se teettää myös turhaa työtä viranomaisille, hän jatkaa.
Hannu Kuronen luottaa eduskunnan päätökseen käännytyslaissa.
– Päätös oli hyvä. Uskon, että kyllä he tietävät, mitä tekevät, hän toteaa.