Mainos

Varusmiehet voivat jatkossa oppia ampumisen perusteet lattialla maaten – uuden koulutusmetodin tavoitteena tehdä alokkaista kuudessa viikossa sotilaita

6:33

Alokkaat saattavat jatkossa tehdä ensimmäiset ampumaharjoituksensa luokkahuoneisiin rakennetuissa simulaattoreissa.

Videolla pohditaan armeijaan lähtevien alokkaiden kohtaamia haasteita.

Puolustusvoimat valmistelee varusmiesten koulutukseen uudistuksia, joiden on tarkoitus esimerkiksi tehostaa ajankäyttöä ja hyödyntää erilaisia simulaatiomenetelmiä.

Ensimmäisinä simulaatioihin pääsevät tutustumaan Porin prikaatin Niinisalon varuskuntaan tällä viikolla saapuneet alokkaat ja heidän kouluttajansa.

Kokeilukäytössä oleva sisäampumasimulaattori on noin kymmenen metriä pitkässä huoneessa, jonka takaseinälle avautuu kuva ampumaradasta. Simulaattorissa käytettävien aseiden tuntu vastaa aitoja armeijakäytössä olevia aseita.

– Me emme ole tässä mitään edelläkävijöitä, maailmalla nämä ovat jo laajasti käytössä, sanoo Pääesikunnan koulutuspäällikkö, prikaatikenraali Jukka Sonninen.

Tavoitteena on karsia yksilöllisiä virheitä ja tuoda suoritusvarmuutta ennen kuin varusmiehet siirtyvät maastoon ampumaan oikeilla aseilla.

Kouluttajille simulaattori mahdollistaa jokaisen laukauksen yksityiskohtaisen tutkimisen ja ampujan ohjaamisen pois hänelle tyypillisistä virheistä.

Jos kokeilusta saadaan Puolustusvoimia tyydyttäviä tuloksia, kaikilla alokkailla voisi parin vuoden päästä olla pari tuntia ampumasimulaattoriharjoituksia viikossa, Sonninen arvioi.

Kuudessa viikossa taistelijan mieli ja keho

Esimerkiksi näin alokkaiden koulutus on uudistumassa:

– Tiedonsaannin kaikenlainen parantaminen. Esimerkiksi tuvissa digitaaliset näytöt, joita käytetään jatkuvasti sekä kouluttamiseen että tiedottamiseen.

– Liikuntakoulutus. Rankat marssit siirtyvät alokasaikaa myöhemmäksi, mutta kokonaisuutena liikuntaa lisätään yksilölliset tarpeet ja kehittymistavoitteet huomioiden.

– ”Mikroelokuvat” eli varusmiesten itse tuottamat muutaman minuutin opetusvideot eri aiheista, esimerkiksi kamiinan sytyttämisestä tai rynnäkkökiväärin purkamisesta.

– ”Käänteinen luokkahuone” eli massaluennot historiaan. Käytännön tehtäviin siirrytään aiempaa nopeammin eikä maastossa seisoskella kuuntelemassa kouluttajan yksinpuhelua.

– Simulaattorit. Esimerkiksi sisäampumasimulaattori tai virtuaalinen, oikeaa harjoitusmaastoa mallintava taistelukenttä.

– Tavoitteina tehokkuuden parantaminen ja resurssien parempi käyttö. Esimerkiksi odottamista aiotaan vähentää tietoisesti.

 

Simulaattorin avulla ampumaharjoitusten toistojen määrää on mahdollista lisätä nykyisestä noin viidestä sadasta kolmeen tuhanteen, Niinisalossa arvioidaan.

Simulaatiokokeilut liittyvät Puolustusvoimien Koulutus 2020 -uudistusohjelmaan. Varusmiespalveluksensa Niinisalossa tällä viikolla aloittaneet noin tuhat alokasta ovat erityisasemassa, sillä he pääsevät kokemaan uudet koulutusmetodit ensimmäisinä.

Luvassa on kuusiviikkoinen alokasjakso, jonka kulmakivinä ovat kokonaisvaltaiseen toimintakykyyn keskittyvä Taistelijan mieli -koulutus ja liikuntakoulutuksen uudistava Taistelijan keho -kokonaisuus.
Esimerkiksi monia piinanneet marssit ovat jäämässä alokasajalta historiaan, mutta kokonaisuutena liikuntaa lisätään.

– Tavoitteena on kuudessa viikossa sopeuttaa siviili järjestelmään ja tehdä hänestä sotilas, jota voidaan alkaa kouluttaa, Sonninen luonnehtii.

Entä tietävätkö Niinisalon alokkaat olevansa erityisiä koulutuskokeilun vuoksi?

– Emme ole sitä korostaneet. Alokasaikana jokainen päivä on erityinen ja täynnä uutta muutenkin. Eikä heillä ole vertailukohtaa, Porin prikaatin komentaja, eversti Mika Kalliomaa sanoo.

Odottelu näyttää vähentyneen heti

Vertailukohta sen sijaan on nykyalokkaiden ryhmänjohtajilla. Nykyiset alikersantit kouluttavat nyt uusien oppien mukaisesti, mutta oma alokasaika kului vielä perinteisen opetuksen parissa.

Ainakin turha odottelu vaikuttaa uusien metodien ansiosta vähentyneen heti, sanovat alikersantit Niko Grönroos, Olli Miikkulainen ja Tolga Küpeli.

– Sanontahan kuuluu, että intissä on aina kiire odottamaan. Sitä yritetään nyt tosissaan vähentää, Miikkulainen kuvailee.

Lisäksi teknologiaa on käytössä enemmän.

– Esimerkiksi on pieniä opetusvideoita ennen koulutukseen siirtymistä. Alokkaat saavat niistä tietoa siitä, mitä koulutuksessa tulee tapahtumaan, joten käytännön kouluttamiseen päästään paremmin kiinni, Grönroos kertoo.

Marssien siirtyminen myöhempään ajankohtaan sen sijaan ei ole yksiselitteisesti hyvä uudistus. Kokemus oman jaksamisen haastamisesta voi olla merkittävä, alikersantit tuumivat.

– Siitä tulee aika voittajaolo, kun pääsee pitkältä marssilta takaisin, Grönroos sanoo.

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.