Varusmiespalveluksen keskeyttäneiden määrä on kääntynyt nousuun kolmen viime vuoden aikana.
Vuosittain varusmiespalveluksen aloittaa noin 24 000 alokasta, joista joka kuudes eli 4000 keskeyttää. Varusmiespalveluksen keskeyttämisessä pari ensimmäistä päivää ovat kriittisimmät.
Armeijaan totutetaan nykyisin pehmeällä laskulla – maihinnousukenkien sijaan alokkaat voivat käyttää omia lenkkareita, eikä henkisesti tai fyysisesti rankkoja harjoituksia pidetetä pariin viikkoon.
Santahaminassa palveluksen aloittanut kaartinjääkäri Sohvi Laine on ollut tyytyväinen.
– Olihan se kiva, että saa rauhassa totutella. Olen jatkanut, koska tykkään olla täällä. Kaikki ovat olleet mukavia.
Laine sanoo jopa viikonloppuna heräävänsä nykyisin kahdeksan aikaan eikä puolilta päivin kuten ennen armeijaa.
Armeijan keskeyttäminen johtuu usein monesta eri tekijästä kuten perhe, opiskelu- tai työtilanteesta.
Ukrainan sota ei ole lisännyt eettisistä syistä johtuvia keskeytyksiä, vaan suurin syy ovat terveysongelmat.
– Mielenterveyssyyt ovat lisääntyneen koronapandemia vuosina. Merkittävä syy siihen ovat masennukset, jotka on koronan aikana syntynyt. Tämä näkyy palveluksen tulleilla alokkailla, paljastaa everstiluutnantti Janne Kananen Pääesikunnasta.
Lue myös: Varusmiesten iltapala uudistuu – tätä on nyt tarjolla, kerran viikossa luvassa "herkkua"
Palutekyselystä vastauksia keskeyttämisen syihin
Keskeyttämisen syyt pyritään saamaan selville tänä kesänä käyttöönotetuilla nimettömillä palautekyselyillä koskien esimerkiksi koulutusta ja epäasiallista kohtelua. Kyselyitä tehdään kaksi kappaletta, kolmen ensimmäisen viikon välein.
Julius Järvinen innostui niin armeijasta, että hakeutui aliupseerikoulun johtajakoulutukseen Santahaminaan. Järvisen mukaan armeijaan sopeutumista on helpottanut hyvä ryhmähenki ja uudet ystävät.
– Uudet ystävät täällä armeijassa, mitä nopeasti tuli tehtyä – on kyllä helpottanut siinä arjessa. Jos painaa vähän leukaa rintaan, niin on joku joka nostaa.
Järvisen mukaan oli hyvä, että alku oli rauhallista orientoitumisaikaa.
– Sai katsoa rauhassa, millaista armeijassa on.
Armeijan suorittaneiden määrä on laskenut viime vuosina reiluun 60 prosenttiin ikäluokasta. Tämä kehitys pyritään pysäyttämään myös lisäämällä koulutustarjontaa.
– Meillä on kehitteillä uusi valintajärjestelmä eli oikea henkilö oikeaan tehtävään ja sitä kautta kyseisen henkilön toimintakyky ja tehtävä kohtaisi siinä tehtävässä ja silloin hän pystyisi viemään palveluksen loppuun, sanoo everstiluutnantti Kananen.