Keskiviikkona palamaan syttynyt Janakkalan ilotulitevarasto kuuluu vuonna 2017 perustetulle Pyrokratia Oy:lle.
Pyrokratia kertoi Facebook-sivuillaan torstaina aamuyöstä, ettei palon tarkkaa syttymissyytä tiedetä. Ensitietojen mukaan palo olisi lähtenyt ammattituotelaatikosta.
Alueella oli käynnissä kahden yrityksen työntekijän tekemä ammattituotteisiin liittyvä inventaario ja lastaus kontteihin. Kontit olivat inventaarion vuoksi auki ja äkillisesti syttynyt palo pääsi leviämään kontteihin.
Tukesin teollisuusyksikön johtaja Kirsi Levä kertoo STT:lle, että Tukesin velvollisuus selvittää lupakohteen vakavat onnettomuudet tulee kemikaaliturvallisuuslaista. Akuutissa vaiheessa Tukes voi tarvittaessa antaa asiantuntijatukea pelastuslaitokselle.
– Vakavassa onnettomuudessa keskeinen asia on pitää seuraukset minimissään. Meidän tutkinnassamme tulee selvittää, miksi tämä onnettomuus pääsi tapahtumaan ja ennen kaikkea, mitä jatkoa ajatellen tulee muuttaa ja oppia, ettei vastaavaa tapahtuisi, Levä sanoo.
Tukesin alustavan arvion mukaan tutkinta valmistuu maaliskuun puoliväliin mennessä.
Poliisin ja pelastuslaitoksen henkilökuntaa suljetulla tiellä Janakkalassa 5. marraskuuta 2025.Str / Lehtikuva
Suomessa nimenomaan Tukes valvoo ilotulitteiden käyttöä, maahantuontia ja turvallisuutta. Räjähteiden pysyvälle varastoinnille on hankittava lupa Tukesilta. Pysyvä varastointi on samassa paikassa jatkuvaa, vuodesta toiseen tapahtuvaa varastointia.
Pysyvän räjähdevaraston tulee Tukesin mukaan olla palorasitusta kestävä, eikä siitä saa aiheutua vaarallisia sirpaleita varaston räjähtäessä. Varaston on oltava ikkunaton ja kestettävä vähintään 120 minuuttia ulkopuolista paloa. Ovien osalta riittää tunnin palonkesto.
Pysyvällä varastolla pitää lisäksi olla riittävä suojaetäisyys ulkopuolisiin kohteisiin, kuten kouluihin, sairaaloihin ja liikenneväyliin.
Tukesin STT:lle toimittaman lupapäätöksen mukaan Pyrokratia Oy sai syksyllä 2020 Tukesilta luvan varastoida ostamallaan tontilla 50 tonnia ilotulitteita kolmella erillisellä konttialueella. Lisäksi yhtiöllä on lupa varastoida sytyttimiä.
Levän mukaan räjähteitä varastoivien yritysten velvoitteet ovat erilaisia sen mukaan, kuinka suuri varastointimäärä on ja minkälaisia vaaraluokituksia räjähteillä kohteessa on. Levä kertoo Pyrokratian kohteen Janakkalassa olevan kokoluokaltaan suuri varastoalue.
– Luvituksessamme on kolme kategoriaa, ja tämä menee keskimmäiseen kategoriaan.
Kategoria vaikuttaa muun muassa tarkastusten sykliin, joka on Janakkalan kategoriassa kolmen vuoden välein.
– Sykliä voidaan tihentää tai harventaa tarkastushavaintojen ja yrityksen toimintatapojen mukaan.
Yritys sai kahdeksankohtaisen puutelistan tammikuussa
STT:n Tukesilta saaman tarkastuskertomuksen mukaan tammikuun määräaikaistarkastuksessa Pyrokratia sai kahdeksankohtaisen listan toimenpiteitä vaativista puutteista ja kehitysehdotuksista.
Pyrokratiaa esimerkiksi kehotettiin päivittämään varaston riskiarviointia ajantasaiseksi ja kehittämään varaston omia tarkastuskierroksia tarkistuslistan avulla.
Pöytäkirjan mukaan toimenpiteitä vaativien puutteiden korjaaminen katsotaan seuraavalla määräaikaistarkastuksella vuonna 2028.
Onnettomuustilanteita ei oltu harjoiteltu käytännössä
Ilotulitteiden varastointiin liittyvien turvallisuusvaatimusten tavoitteena on ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita. Vaatimukset koskevat Levän mukaan esimerkiksi sitä, miten räjähdemääriä on sijoitettu.
– Räjähdemäärät ovat aina pienemmissä erissä, vaikka varastointilupa olisi isommalle alueelle, hän selvittää.
– Sitten on tietysti teknisiä varautumiskeinoja, kuten hälytyksiä ja vartiointia, ja keinoja, jotka liittyvät organisaation toimintatapoihin.
Työntekijöiden on esimerkiksi tunnettava ohjeistukset, riskit ja vaarat sekä osattava käsitellä ja varastoida räjähteitä asianmukaisesti.
– Heidän tulee onnettomuustilanteessa toimia siten, että henkilö- tai omaisuusvahingot pysyvät minimissä.
Janakkalan ilotulitevaraston kaltaisissa kohteissa on Levän mukaan paitsi yrityksen sisäiset myös ulkoiset pelastussuunnitelmat, jotka tehdään yhdessä pelastuslaitoksen kanssa.
– Kohteen ja toiminnan laajuudesta riippuu, millaisia riskit ovat ja miten usein pelastuslaitoksen kanssa on harjoiteltava. Tämän tyyppiseen toimintaan liittyvät myös esimerkiksi suojavyöhykkeet ja evakuointiin liittyvä päätöksenteko. Näistä asioista vastaa pelastuslaitos, ei Tukes.
Tammikuussa Pyrokratian määräaikaistarkastuksessa todettiin pöytäkirjan mukaan puutteeksi se, ettei varastolla ole harjoiteltu onnettomuustilanteita käytännössä vaan poikkeustilanteita on käyty läpi vain suullisesti.
– Toiminnanharjoittajan on laadittava suunnitelma sisäistä pelastussuunnitelmaa koskevien harjoitusten järjestämiseksi. Harjoituksia on järjestettävä säännöllisesti sisäisen pelastussuunnitelman toimivuuden varmistamiseksi, pöytäkirjassa vaaditaan.
Tukesin valvonnassa on yhteensä noin 700–800 vaarallisia kemikaaleja tai räjähteitä varastoivia tai valmistavia yrityksiä. Näistä suuronnettomuusvaarallisia kemikaalikohteita on yhteensä noin 300.
Juttua on päivitetty kauttaaltaan lisätiedoilla kello 17.59.
