Inttiuudistus herättää tunteita, näin asian näkevät nykyiset varusmiehet: "Ei ole mitään järkeä hajottaa ja shokeerata juuri tulleita varusmiehiä"

7:08
MTV Uutiset Live vieraili Santahaminassa noin viikko sitten, kun uudet alokkaat astuivat palvelukseen.

8,5. Tämä on kouluarvosana, jonka varusmiestoimikuntien pääsihteeri Juho Rasa antaa tulevalle varusmiespalvelun uudistukselle, vaikka kaikki ei aivan pitkeen olekaan mennyt.

Reservin vänrikki Juho Rasa toimii Pääesikunnassa varusmiehiä edustavan varusmiestoimikuntien pääsihteerinä.

Hän on itse suorittanut armeijansa vanhalla mallilla, mutta on tutustunut uuteen Koulutus 2020 -uudistukseen tehtävänsä puolesta.

– Pääesikunnassa olen päässyt pääsin seuraamaan koulutusuudistuksen toimeenpanoa käytännössä ja keskustelemaan varusmiesten kanssa siitä, kuinka se on toiminut. Positiivista on se, että uudistuksia tehdään ja siirrytään eteenpäin. Seurataan aikaa ja vastataan moderneihin haasteisiin, Rasa summaa SuomiAreenassa Porissa antamassaan haastattelussa.

"Lounaspussikokeilu herätti paljon pahaa verta"

Pääsääntöisesti varusmiehet ovat tyytyväisiä siihen, että uudistusta tehdään, vaikka kaikki ei olekaan aina mennyt "kuten Strömsössä".

– Enkä kuuluisin esimerkki tästä on lounaspussikokeilu, joka on herättänyt paljon pahaa verta varusmiesten keskuudessa.

– Mutta ehkä sekin on saanut liioitellut mittasuhteet, koska kokeilu on saanut myös paljon hyvää palautetta, Rasa sanoo.

Hyvän taistelijan määritelmä ei ole enää puhtaasti fyysinen

Mieluisimpana uudistuksessa varusmiehet ovat pitäneet etenkin toimintakykyohjelmaa, Rasa sanoo. Toimintakykyohjelmalla onkin selvää käytännön merkitystä.

– Hyvän taistelijan määritelmä ei määrity enää pelkästään sen perusteella, millaiset hänen fyysiset ominaisuutensa ovat, vaan koulutusohjelmassa on otettu mukaan myös muita ulottuvuuksia: psyykkinen, fyysinen ja eettinen ulottuvuus.

Eettinen ulottuvuus puntaroi kysymyksiä, joita armeijan vaatimukset voivat herättää.

– Puhutaan muun muassa sellaisista kysymyksistä, että onko oikein tulla armeijaan, onko oikein tappaa?

Toimintakykyohjelmaan kuuluu myös se, kuinka palaudutaan fyysisesti tai henkisesti kuormittavasta tilanteesta ja kuinka toimintakyky palautetaan.

– Nämä ovat sellaisia taitoja, joita tarvitaan ei ainoastaan varusmiespalveluksessa vaan josta on hyötyä myös jatkossa elämässä kun siirrytään siviiliin, Rasa toteaa.

Taisteluja harjoitellaan pelisimulaattoreilla

Koulutus 2020 -ohjelma starttaa koko laajuudessaan nimensä mukaisesti ensi vuonna, tarkemmin ottaen saapumiserässä 2/20 ensi vuoden heinäkuussa. 

Koulutus mullistuu täysin. Opetuksesta tulee kurssimuotoista, liikunta integroidaan osaksi muuta harjoittelua ja myös uusien apukeinojen käyttö lisääntyy.

– Koulutusuudistuksessa on otettu entistä enemmän huomioon uusia mahdollisuuksia hyödyntää modelmia teknologiaa mukaan lukien niin sanottu VBS eli Virtual Battle Space -pelisimulaattori, jolla voidaan harjoitella esimerkiksi taistelun hyökkäystä ja puolustusta niin pienemmässä kuin suuremmassakin kokoonpanossa ennen kuin sitä lähdetään käytännössä maastossa harjoittelemaan.

Rasan mukaan pelisimulaattorin suosio on niin taattu, että siitä on löytynyt myös haasteita.

– Kun sitä aikanaan harjoiteltiin reserviupseerikoulussa, piti välillä muistuttaa, että emme olleet pelaamassa mitään peliä vaan ihan aikuisten oikeasti vakavasti harjoittelemassa käytännön toteuttamista, Rasa hymyilee.

"Edelleen tarvitaan poterossa olemista, tetsaamista ja ryömimistä"

Varusmiestoimikuntien pääsihteeri korostaa, että käytännön harjoitusta tarvitaan edelleen.

– Edelleen tarvitaan poterossa olemista, tetsaamista ja ryömimistä, mutta myös modernit tavat oppia ja kouluttaa ovat erittäin hyviä ja tehokkaiksi todettuja tukemaan sitä.

Koulutus muuttuu projektimaiseksi viikoittain muuttuvine teemoineen, jotka opiskellaan teoriassa, harjoitellaan ja jossa opitut taidot lopuksi myös testataan. Rasan mukaan suunta on oikea.

– On todella paljon positiivisempaan suuntaan menty, jos peilaan tätä omaan varusmiesaikaani. Meilläkin joitakin kertoja tapahtui niin, että lähdettiin tekemään ennen kuin oikeastaan oltiin edes katsottu, mitä lähdetään tekemään. Nyt käydään ensin läpi mitä ollaan tekemässä ja miksi ollaan tekemässä.

"On helpompi oppia, kuin tietää, mitä tarvitsee oppia"

Rasa sanoo uskovansa, että uudistus saa aikaan myös sen, että harjoittelemiseen käytettävä aika hyödynnetään paremmin.

– Varusmiehillä on jo ennen ampumisradalle menemistä käsitys siitä, mitä mennään tekemään. Ennen maastoharjoituksia on luettu sotilaan käsikirjoituksesta tai vastaavasta, mitä on tarkoitus oppia.

– On helpompi oppia, kun tietää mitä tarvitsee oppia ennen kuin sitä lähdetään käytännössä toteuttamaan.

Koulutus 2020 -ohjelman tavoitteena on myös kohentaa varusmiesten rapautunutta fyysistä kuntoa.

– On totta, että varusmiesten kunto esimerkiksi Cooper-tuloksissa on laskenut lehmänhännän tavoin. Nyt uudessa koulutusohjelmassa pyritään lajinomaiseen harjoitteluun eli harjoitellaan taisteluvarustuksessa toimimista, juoksemista ja tehdään voimaharjoituksia. Parempaan suuntaan ollaan tässäkin menossa.

Valinta rötväyksen ja kuntosalin välillä on oma

Rasa muistuttaa kuitenkin, että armeijassa myös omalla aktiivisuudella on oma roolinsa.

– Esimerkiksi vapaa-aikana iltaisin on mahdollisuus joko valita niin sanottu rötväys eli makaaminen punkassa tai sotkun munkkien syöminen sen sijaan, että lähtisi kuntosalille treenaamaan.

– Toki välillä harjoitus on niin intensiivistä ja kovaa, että siihen ei yksinkertaisesti riitä voimia.

Varusmiehiä ei heti ajata piippuun

Rasan mukaan kirsikka kakun päällä uudistettavassa liikuntakoulutuksessa on se, että se on nousujohteista.

– Varusmiehiä ei heti alusta alkaen ajeta piippuun, ei laiteta täystaistelupakkausvarustuksessa marssimaan 50 kilometriä heti ensimmäisellä viikolla vaan ajetaan populaatio sisään ja lähdetään pikkuhiljaa kohottaman kuntoa. Ei ole mitään järkeä hajottaa juuri sisään tulleita varusmiehiä ja shokeerata heitä heti.

– Voitto on se, että keskeyttäjiä tulee vähemmän ja sinne jää entistä enemmän niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat varustusmiespalveluksen tuomaa piristysruisketta, tietynlaista ryhtiä elämäänsä. Sitä, kun aina sanotaan, että armeijassa pojista tulee miehiä.

Kouluarvosanalla 4-10, minkä arvosanan antaisit tälle uudistukselle?

– Sen perusteella, mitä olen nähnyt presentaatioita ja kuullut kentällä joukko-osastoja kiertäessäni antaisin 8,5. 

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja