Mikkeliläinen Antti Ukkonen on ollut vapaaehtoisesti asunnoton viime toukokuusta lähtien. Hän aikoo nukkua taivasalla kunnes saa hankittua oman tontin ja talon. Vuokra-asuntoon hän ei enää aio palata.
Antti Ukkonen tarpoo lumisateessa kohti edellisen yön nukkumapaikkaa. Luottokukkulalle on matkaa muutama kilometri Ukkosen työpaikalta. Uuden lumen takia vastassa on kuitenkin umpihanki.
– Tähän mä tiputin mun lompakon aamulla. Löysin sen myöhemmin, kun tulin etsimään, Ukkonen osoittaa sormellaan paikkaa keskellä rämeikköä.
Ensimmäisenä tulee mieleen, että miten täältä keskeltä metsää voi löytää kadottamansa. Missä me edes olemme? Ukkosella on täytynyt olla tuuria.
Sitten matka jatkuu. Muutaman kilometrin mittainen rämpiminen kannattaa, sillä pian silmien edessä aukeaa Puulan selkä.
– Rakastan tätä näkyä ja erityisesti Puulaa. Sen läheltä toivon saavani vielä tontin, Ukkonen kertaa ajatuksiaan luottokukkulan päällä.
Uho ajoi metsään
Viime toukokuussa Ukkosen elämä sai uuden suunnan. Hän irtisanoi asuntonsa elämänmuutoksen vuoksi ja muutti omasta tahdostaan taivasalle. Ensin hän ajatteli nukkua ulkona kesän, sitten talven. Nyt takana on 252 ulkona nukuttua yötä.
Ukkonen on vapaaehtoisesti asunnoton, eikä tarkoituksena ole suinkaan nukkua koko loppuelämää taivasalla. Kyseessä on yhden miehen projekti.
Ukkonen ei nosta projektiaan jalustalle, eikä verhoile sitä ympäristöteoksi. Vakituisessa työsuhteessa olevalla miehellä olisi hyvin ollut varaa asuntoon.
– Se oli aluksi sellaista uhoa. Sitten kun aloitin projektin, niin en voinutkaan enää luovuttaa.
Ukkonen muistaa edelleen viime toukokuun ja ensimmäisen ulkona nukutun yön. Vaikka kuvankaunis Järvi-Suomi lämmitti mieltä, ei se paljoakaan lohduttanut kylmyyden hiipiessä luihin.
– Se oli ihan kamalaa. Mulla oli surkeat välineet. Pakkasta oli jotain -5 astetta. Nukuin tunnin pätkissä, yhteensä kolme tuntia. Se oli kunnon shokkiterapiaa.Tuon yön jälkeen Ukkonen lähti varustekaupoille, mutta ei lopettanut metsässä nukkumista.