Vantaan kaupunginjohtaja avaa syitä vieraskielisten kasvaviin koronatartuntoihin: Pelätään häpeäleimaa ja taloudellisia menetyksiä

Vantaalla jo yli puolet tartunnoista vieraskielisillä - kaupunginjohtaja kertoo pahasta tilanteesta ja ottaa kantaa pitäiskö vieraskielisiä rokottaa ennen muita 8:56
Vantaalla jo yli puolet tartunnoista vieraskielisillä – kaupunginjohtaja kertoo pahasta tilanteesta.

Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen -ohjelmassa pohdittiin tänä iltana, miksi ulkomaalaistaustaiset ovat yliedustettuina koronatartuntojen määrässä.

Samaan aikaan, kun suomen- ja ruotsinkielisten koronatartunnat näyttävät hieman tasaantuvan, vieraskielisten tartuntamäärät nousevat.

Esimerkiksi Vantaalla noin puolet kaikista koronatartunnoista todetaan vieraskielisillä, vaikka heidän osuutensa Vantaan väestöstä on noin viidennes.

Vantaan kaupunginjohtajan Ritva Viljasen mukaan kysymys on rakenteellisesta ongelmasta.

– Monet heistä työskentelevät sellaisissa ammateissa, joissa etätyö ei ole mahdollista. Lisäksi Viron vaikea koronatilanne heijastuu meille esimerkiksi rakennustyömaille, missä on paljon virolaisia työntekijöitä, Viljanen sanoo.

Joka kolmas koronatartunta tulee tällä hetkellä perhepiiristä, ja vieraskielisillä on keskimäärin isommat perhekoot kuin suomalaisilla.

– Ymmärrän, että pelätään sellaista stigmaa ja mennään testaukseen vasta viimeisellä hetkellä. Joillakin on kysymys myös puutteellisesta sosiaaliturvasta, ei ole ketään, joka maksaa sairauspäivärahaa siinä tilanteessa, jos joutuu jäämään vaikka karanteeniin pitkäksi aikaa, Viljanen kommentoi. 

Hänen mukaansa kantasuomalaisten ja vieraskielisten kasvomaskin käytössä ei ole merkittäviä eroja, vaan erot liittyvät ennemminkin ikäryhmiin. Esimerkiksi nuorille pitää usein huomauttaa kasvomaskin käytöstä vaikkapa kauppakeskuksissa, missä tavataan usein kavereita.

Mikä on rokotejärjestys?

Vantaan kaupungilla annetaan tällä hetkellä neuvontaa noin sadalla kielellä, joten kielimuurista koronatiedotus ei jää kiinni.

Viime aikoina julkisuudessa on pohdittu myös sitä, pitäisikö vieraskieliset rokottaa ennen suomalaisia, koska heidän keskuudessaan esiintyy selvästi enemmän koronaa.

Viljasen mukaan sen jälkeen, kun ikääntyneet ja riskiryhmät on rokotettu, pitäisi katsoa kaupunkien koronailmaantuvuuslukua ja päättää rokotejärjestys sen mukaan.

– Uskon, että siitä saataisiin aika iso teho.

Lue myös:

    Uusimmat