Rokotusjärjestystä ei tarvitse muuttaa: Vieraskielisten laajat koronaryppäät saatu rauhoittumaan

Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten joukossa syntyneet laajat koronaryppäät on saatu rauhoittumaan. Tietoa pyritään jakamaan mahdollisimman monella kielellä, jotta eri ryhmät saavat oikeaa tietoa koronasta, testeistä ja rokotteista. 

Kuntien koronatartuntojen tarkastelu eri kieliryhmittäin perustuu siihen, että kotimaan kieliksi lasketaan suomi, ruotsi ja saame. Kaikki muut kielet kuuluvat vieraskielisten ryhmään.

– Vantaalla, Espoossa ja tietyissä osissa Helsinkiä syttyneet koronaryppäät on saatu rauhoittumaan. Viimeisimpien tietojen mukaan vieraskielisten osuus tartunnoista on noin kolmanneksena kaikista tartunnoista. Koska vieraskielisten tartunnat sijoittuvat suuriin kaupunkeihin, joissa vieraskielisen väestön osuus on jopa yli 20 prosenttia, ei tartuntojen yliedustus näissä ryhmissä ole niin suuri kuin prosenttiosuus antaisi ymmärtää, HUSin infektioylilääkäri Asko Järvinen tietää.

Hän jatkaa, että vieraskielisten parissa ollaan saatu koronatartunnat jopa nopeammin alas kuin suomenkielisen väestön kohdalla. Vieraskielisten osuus ei korostu isoilla paikkakunnilla niin selkeästi kuin pienissä kunnissa, joissa väkeä on vähemmän.

– Eri kieliryhmistä eniten tartuntoja on todettu viron, venäjän, somalian ja arabian kieliryhmissä. Lisäksi kurdit ovat olleet yksi iso kieliryhmä. Muut kielet edustavat niin pieniä joukkoja, että niissä yhden viikon tartuntarypäs nousee tilastollisesti ylös, mutta usein sammuu nopeasti, Järvinen kertoo.

Kevään ryppäitä selittää moni tekijä

Kevään aikana vieraskielisten joukossa positiivisten koronatestitulosten osuus on ollut suurempi kuin kantaväestössä, mikä kertoo vähäisemmästä testiin hakeutumisesta. Järvinen arvelee sen taustalla olevan puutteellinen kielitaito.

– Tämän kevään aikana esiintynyttä yleisyyttä selittää osin sekin, että koronalle altistuneita on testattu aktiivisesti kaksi kertaa. Sitä kautta olemme saaneet myös oireettomia sairastajia ja taudin kantajia kiinni. Vieraskielisillä suurempi perheiden ja talouksien koko selittää osin todettuja tartuntoja, kun altistuneita on testattu laajemmin, Järvinen kertoo

Sama tekijä selittää koulu- ja päiväkotitartunnoissa olleita korkeita lukuja. Toimintamalli oli tehokas, koska sen avulla onnistuttiin estämään jatkotartuntoja.

– Sillä pyrittiin estämään brittivariantin leviämistä. Siinä emme onnistuneet, koska se on tullut valtavirukseksi parissa kuukaudessa, Järvinen harmittelee.

Rokottamisjärjestystä ei tarvitse muuttaa

Vieraskielisten rokottamista nopeammassa tahdissa on pohdittu moneen kertaan päättäjien keskuudessa. Rokotukset etenevät nyt kuitenkin eri puolilla Suomea hyvällä vauhdilla. Tällä hetkellä niitä ei ole tarvetta kohdentaa alueittain tai vieraskielisiin ryhmiin.

– Norjasta on kuulunut viestiä, että osassa kieliryhmistä rokotuskattavuus on jäänyt alhaisemmaksi iäkkäiden keskuudessa kuin muissa ryhmissä. Meillä on tärkeää panostaa siihen, että vieraskieliset ryhmät hakeutuvat aktiivisesti rokotuksiin. Heidän joukossaan voi liikkua eri kielillä informaatiota, joka ei pidä paikkaansa ja mistä me emme tiedä, Järvinen pohtii.

Hän jatkaa, että vieraskielisissä ryhmissä sekä testeihin että rokotuksiin hakeutumiseen voivat vaikuttaa monet seikat. Siihen voi liittyä kieliongelmia, epäluottamusta viranomaisia kohtaan ja että rokotuksiin hakeutuminen koetaan hankalana. 

– Tiedän, että vieraskielisten parissa tehdään työtä tiedon lisäämiseksi mahdollisimman monilla kielillä. Niissä on myös ollut kiinnostus rokottamista kohtaan suurta, Järvinen iloitsee.

4:59
Katso myös: Pitääkö kansalaisten huolestua nousevista koronaluvuista? Evoluutiobiologi Tuomas Aivelo kertoo näkemyksensä.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja