Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten joukossa syntyneet laajat koronaryppäät on saatu rauhoittumaan. Tietoa pyritään jakamaan mahdollisimman monella kielellä, jotta eri ryhmät saavat oikeaa tietoa koronasta, testeistä ja rokotteista.
Kuntien koronatartuntojen tarkastelu eri kieliryhmittäin perustuu siihen, että kotimaan kieliksi lasketaan suomi, ruotsi ja saame. Kaikki muut kielet kuuluvat vieraskielisten ryhmään.
– Vantaalla, Espoossa ja tietyissä osissa Helsinkiä syttyneet koronaryppäät on saatu rauhoittumaan. Viimeisimpien tietojen mukaan vieraskielisten osuus tartunnoista on noin kolmanneksena kaikista tartunnoista. Koska vieraskielisten tartunnat sijoittuvat suuriin kaupunkeihin, joissa vieraskielisen väestön osuus on jopa yli 20 prosenttia, ei tartuntojen yliedustus näissä ryhmissä ole niin suuri kuin prosenttiosuus antaisi ymmärtää, HUSin infektioylilääkäri Asko Järvinen tietää.
Hän jatkaa, että vieraskielisten parissa ollaan saatu koronatartunnat jopa nopeammin alas kuin suomenkielisen väestön kohdalla. Vieraskielisten osuus ei korostu isoilla paikkakunnilla niin selkeästi kuin pienissä kunnissa, joissa väkeä on vähemmän.
– Eri kieliryhmistä eniten tartuntoja on todettu viron, venäjän, somalian ja arabian kieliryhmissä. Lisäksi kurdit ovat olleet yksi iso kieliryhmä. Muut kielet edustavat niin pieniä joukkoja, että niissä yhden viikon tartuntarypäs nousee tilastollisesti ylös, mutta usein sammuu nopeasti, Järvinen kertoo.
Kevään ryppäitä selittää moni tekijä
Kevään aikana vieraskielisten joukossa positiivisten koronatestitulosten osuus on ollut suurempi kuin kantaväestössä, mikä kertoo vähäisemmästä testiin hakeutumisesta. Järvinen arvelee sen taustalla olevan puutteellinen kielitaito.
