Vantaa-Kerava pettyi – valtio ei myönnä lisärahoitusta: "Päätöksellä vaikutusta palvelutasoomme ja palveluihin pääsyn nopeuteen"

Hyvinvointialue haki lisärahoitusta 74 miljoonaa euroa tälle vuodelle ja 74 miljoonaa euroa ensi vuodelle. 

Tarkoituksena oli neuvotella lisärahoituksen myöntämisen edellytyksistä sekä mahdollisesta lisärahoituksen määrästä ja siihen liitettävistä ehdoista.

 – Osoitimme neuvotteluissa kattavasti, että valtion rahoitus ei riitä nykyiseen, asukkaiden lakisääteiseen palvelutasoon, vaan ensimmäisiä vuosia on paikattava lyhytaikaisella lainalla. Osoitimme, että tuotamme palveluita oikealla tasolla ja kustannustehokkaasti, hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö toteaa.

Hyvinvointialueen johdosta kerrotaan, että alue on joutunut ottamaan velkaa 100 miljoonaa euroa molempina ensimmäisinä toimintavuosinaan lakisääteisten palveluiden turvaamiseksi, koska valtion rahoitus ei ole ollut riittävällä tasolla. Hyvinvointialueen mukaan ilman velanottoa palveluita ei voida tuottaa lakisääteisellä tasolla tänä vuonna. 

– Koska olemme joutuneet rahoittamaan toimintaamme niin merkittävästi lyhytaikaisella lainalla, katsoimme, että lisärahoituksen hakeminen oli avointa ja vastuullista tässä vaiheessa, Aronkytö kiteyttää. 

Lisärahoitusta haettiin rahoituslain 11 pykälän mukaisesti.

Lue myös: Tänään on Vantaa-Keravan kohtalonpäivä: "Merkittävä ennakkotapaus"

"Johtopäätökset ovat yllättävät"

Neuvotteluiden valmistelumuistiossa todetaan ministeriöiden näkemyksenä, että hyvinvointialueella olisi ollut edellytykset järjestää palvelunsa riittävällä tasolla valtion nykyisellä rahoitustasolla. Hyvinvointialueella ihmetellään sitä, mihin tämä johtopäätös perustuu.

– Neuvotteluissa ei käynyt ilmi, että palvelutasomme olisi liian korkea ja viesti oli, että teemme oikeita asioita. Johtopäätökset ovat mielestämme siksi yllättävät. Väistämättä syntyy vaikutelma, että neuvotteluissa ei pyritty tekemään objektiivista arvioita tilanteestamme vaan löytämään perusteita sille, että rahoitusta ei voida myöntää, konsernipalveluiden toimialajohtaja Mikko Hokkanen sanoo.

Vaikutuksia palvelutasoon ja palveluihin pääsyn nopeuteen

Hyvinvointialueen johdosta vakuutetaan, että heillä on toimiva uudistusohjelma, jonka avulla talous saadaan tasapainoon pitkällä aikavälillä. 

– Lyhyelläkin aikavälillä välttämättömät palvelut pystytään tuottamaan, mutta on selvää, että päätöksellä on vaikutusta palvelutasoomme ja esimerkiksi palveluihin pääsyn nopeuteen, Aronkytö kertoo.

Alue aikoo sopeuttaa toimintaansa ja lisätä tuottavuuttaan 300 miljoonaa euroa vuosikymmenen loppuun mennessä uudistusohjelman avulla, jota on täydennetty loppuvuoden 2024 tiukalla säästöohjelmalla. 

Voimakkaasti kasvavana alueena VAKEn rahoitusasema paranee tulevina vuosina.