Vantaa erottuu joukosta – maksaa palkkaa vammaisille ihmisille: "Ei tätä parempaa työyhteisöä voi olla"

Pyykkejä ei pestä enää Virossa 2:09

Arviolta vain vajaa pari prosenttia Suomen työikäisistä työllisyyspalvelujen piirissä olevista kehitysvammaisista ihmisistä saa palkkaa työnteostaan, kerrotaan Vantaan vammaispalvelujen johdosta. Vantaa kulkee vastavirtaan ja suosittelee omaa malliaan muillekin.  

– Meillä on tällainen slogan kuin "huoltosuhteesta veronmaksajaksi". Se kuvaa aika hyvin tätä toimintaa, mitä me tehdään täällä, tiivistää toiminnan ytimen Minna Eronen Vantaan kaupungilta. 

Eronen toimii kaupungin vammaistyön päällikkönä. Haastattelu tehtiin Malminiityssä. 

Pyykkejä ei pestä enää Virossa

Vantaalainen senioreiden asumiskeskus Malminiitty kertoo olevansa Suomen ensimmäinen hoivakoti, jossa laitoshuolto, pesulapalvelut ja avustavat ateriapalvelut hoidetaan palkkatyötä tekevien vammaisten ihmisten voimin. 

– Hoivayksiköissä ei riitä pelkästään se hoitajan työpanos, vaan myös tukipalveluihin tarvitaan työpanosta. Tällä tavalla olemme saaneet oikein kivasti tarjottua palkkatyötä vammaisille henkilöille, päällikkö jatkaa. 

Aiemmin kaupungin hoivakoti osti tukipalvelut yrityksiltä - jopa 1000 euron päivähinnalla. Nyt samalla rahalla palkataan vammaisia ja työvalmentajia kunta-alan työehtosopimuspalkoilla. Vielä vuosi sitten asukkaiden liinavaatteet pestiin Virossa. 

– Ne rahat, jotka aikaisemmin on käytetty tukipalvelujen ostoon, on nyt kohdennettu uudelleen, tiivistää Eronen.

Laatu parantunut

Ilkka Viitamäki pyyhkii pöytää. Asukas kiittää. Viitamäen pesti on kestänyt kohta vuoden. Sitä ennen hän turhautui työttömänä. Työ on muuttanut miestä.

– Ei tätä parempaa työyhteisöä voi olla. Palkka ei ole mitään verrattuna siihen, miten paljon täältä on saanut ystäviä ja elämään sisältöä, kertoo Viitamäki.

Hoivakotityöskentely yllätti Viitamäen positiivisesti.

– Käsitykseni vanhusten kanssa työskentelystä on muuttunut aivan täysin. Täällä on loistavia persoonallisuuksia, Viitamäki kertoo.

– Vain 1,5 prosenttia Suomen työikäisistä kehitysvammaisista ihmisistä saa palkkaa työnteostaan, kertoo Eronen. 

Päällikön mukaan vammaiset henkilöt ylipäätään ovat työmarkkinoiden marginaalissa Suomessa. Vantaalla palkattomasta työstä pyritään eroon. Eronen suosittelee muita kuntia ottamaan mallia Vantaan kaupungista, sillä uudistuksen tulokset mairittelevat. 

– Meidän tuottamien tukipalvelujen laatu on parempaa ja tämä on ollut kustannusneutraalia toimintaa. Lisäksi vuorovaikutus ja kanssakäyminen vanhustemme ja vammaisten henkilöiden välillä on ollut tosi sujuvaa, Eronen kiittelee.  

"Kaikki ovat tärkeitä"

Malminiityssä vammaisperustein työsuhteeseen työllistettyjä on 14 henkilöä. Työporukka on tiivis.

– Näiltä vanhuksilta oppii aika paljon ja he ovat niin pirteitä kaikki täällä. Ja Ilkasta on tullut tärkeä ihminen minulle. Ja kaikki muutkin ovat tärkeitä täällä, kertoo Mikko Haapanen

Vuoden alusta Malminiityssä rehkinyt Haapanen sai kuulla, että työt jatkuvat ainakin seuraavan vuoden.

– Jos en olisi täällä, tässä elämässä ei oikeasti olisi mitään. Työkaverit aina antaa sen tsempin, päättää Haapanen. 

Päivitys 22.10: Otsikkoa muokattu

Lue myös:

    Uusimmat