Suomen hankalimpia vankeja säilytetään Riihimäen vankilassa, Suomen ensimmäisellä ja nykyisin ainoalla varmuusosastolla. Kahdeksanpaikkaisella osastolla asuu keskimäärin 5-6 vankia kerrallaan.
– Pääsyy osastolle pääsemiseen on se, että vanki on syyllistynyt rikoksiin vankeusaikanaan. Yleisiä rikoksia ovat väkivalta henkilökuntaa tai muita vankeja kohtaan, huumekauppa tai rikosten organisointi vankilan ulkopuolelle, kertoo Riihimäen vankilan johtaja Pasi Oksa.
Oksan mukaan vanki sijoitetaan varmuusosastolle vasta sitten, jos mitään muita vaihtoehtoja ei enää ole. Sijoitus varmuusosastolle tehdään aina määräaikaiseksi.
– Se on vankeinhoidon peräseinä, vihoviimeinen paikka. Käytöstä parantamalla sieltä pääsee pois, mutta valitettavasti osa vangeista on vapautunut suoraan varmuusosastoltakin.
Varmuusosastolta vapauttaminen on vastoin vankeinhoidon periaatteita, sillä elämä osastolla on kaukana normaalista. Vankien päivät sujuvat suurelta osin omalla osastolla ja omassa sellissä, eikä tapaamisia muiden vankien kanssa ole.
Päivän aikana varmuusosaston vangit pääsevät ulkoilemaan kerran ja käyttämään rajatulle vankiporukalle tarkoitettua kuntosalia.
Ulkoilutila muistuttaa suurta kanahäkkiä – kaltereita on myös katon paikalla. Aikaisemmin ulkoilualue oli päällystetty hiekalla ja pikkukivillä, mutta se asvaltoitiin vankien ryhdyttyä kivittämään vartijoita.
Omassa sellissä vangit joutuvat istumaan iltapäivästä aamuun.
Ainakin toistaiseksi Riihimäen sellit ovat riittäneet koko Suomen vankiloiden tarpeisiin hyvin.
– Sellaista tilannetta ei ole ollut, ettei varmuusosastolla olisi ollut tilaa, Oksa sanoo.