Vanhuksia menehtyy hoivakotien jonoihin

Hoiva- ja terveyspalvelualan yrityksen Esperi Caren toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni kertoi, että keväällä avattuun hoivakotiin tulleista vanhuksista peräti seitsemän menehtyi juuri ennen muuttoa - vain heidän tavaransa tulivat. 

– Kymmenen vuotta sitten avasimme ensimmäisen hoivakodin ja vein juuri kymmenvuotisjuhliin ensimmäiselle asukkaalle konjakkipullon.  Vanhukset tulevat meille nykyään todella huonokuntoisina, ja he voivat menehtyä jo muutamassa viikossa tai kuukaudessa. Voidaan kysyä, onko kyse jo saattohoidosta eikä ympärivuorokautisesta palveluasumisesta, toteaa Aarnio-Isohanni.

MTV Uutisten Tutkiva ryhmä halusi selvittää, kuinka pitkään vanhukset ehtivät olla hoivakodeissa.  Valvira ei tätä tiennyt ja sieltä todettiin, että asia pitäisi selvittää. 

Soitimme viidelle suurimmalla yksityiselle palveluntuottajalle selvittääksemme tilanteen. Hoivakotiyrittäjät kertoivat seuranneensa huolestuneena vanhusten kunnon huonontumista.

"Hoidamme asiakkaat loppuun saakka"

Hoivapalveluja tuottavan Mainio Vireen liiketoimintajohtaja Johanna Paavolainen kertoo heidän laskeneen, että eliniän odotus hoivakotiin tulon jälkeen on laskenut  vuosi vuodelta.

–  Romahdus on tapahtunut erityisesti parin viime vuoden aikana,  sillä asukkaat pääsevät hoivakotiin vasta,  kun vanhukselle tulee toimintakykyä vakavasti heikentävä sairaus tai lonkkamurtuma.  Eniten minua huolestuttaa vanhusten yksinäisyys ja turvattomuus, jota yksistään kotihoidolla ei voida poistaa, pohtii Paavolainen.

Mainio Vireen viime vuoden tilastojen mukaan asukkaiden eliniän odote on enää kaksi vuotta. Tämäkin on esimerkiksi Espoon mielestä liian pitkä aika ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Espoo on ilmoittanut hoivakotiyrittäjille, että tavoite on lyhentää hoitoaika yhteen vuoteen.

Mainio Vireen hoivakodeissa asiakkaat pystytään hoitamaan loppuun saakka, sillä monissa kunnissa aloitetun kotisairaalatoiminnan ansiosta vanhusta ei tarvitse siirtää sairaalaan viimeisiksi päiviksi vaan hoito tulee hoivakotiin.

Syntyykö todellista säästöä?

Esperi Caren toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni toteaa, että vanhukset tulevat paljon huonokuntoisempina kuin mistä he ovat kuntien kanssa sopineet.

– Hoitosopimusten mukaan hoitajia pitäisi olla vajaa yksi vanhusta kohden, mutta todellisuudessa useimmat ovat jo tullessaan tai pian hoivakotiin saapumisen jälkeen kahden hoitajan hoidettavia. Tämä kuormittaa hoitajia hyvin paljon, muistuttaa Aarnio-Isohanni.

Aarnio-Isohanni pamauttaa, että tämä ei ole enää inhimillistä, sillä kotona asuvien vanhusten turvapuhelinhälytyksissä valtaosan diagnoosi on yksinäisyys. Näitä puheluita tulee päivittäin peräti pari tuhatta.

– Kyllä se elämä kotona on aika kurjaa, jos vanhuksella päivän "tähtihetki" on soitto hälytyskeskukseen, sanoo Aarnio-Isohanni.

Mainio Vireen liiketoimintajohtaja Johanna Paavolainen on samaa mieltä: millään kotipalvelulla ei voida poistaa turvattomuutta ja yksinäisyyttä. 

– Osa vanhuksista on jo vuoteessa hoidettavia meille tullessaan.  Jotkut ovat aliravittuja, vaikka kotipalvelu on tuonut valmiit ruuat.  Tämä johtuu siitä, että vanhukset eivät tunne ruokahalua enää samalla tavalla, eivätkä tästä syystä välttämättä muista syödä. Vanhukset virkistyvätkin ainakin hetkellisesti meille tullessaan, kun saavat ruokaa säännöllisesti ja meillä on tilaa liikkua kodin pienten tilojen jälkeen,  lisää Paavolainen.

– Kunnissa on merkittäviä eroja ja, jos säästöt kohdistetaan vanhustenhoitoon,  niin se näkyy vanhusten huonokuntoisuutena. Toiset kunnat, jotka ovat panostaneet kotihoitoon, satsaavat myös usein ennaltaehkäisevään kuntoutukseen. Tämä auttaa vanhuksia pysymään pitempään terveempinä kotona, miettii Aarnio-Isohanni Esperi Caresta.

Aarnio-Isohannin mukaan todellista säästöä ei välttämättä synny pitämällä vanhukset kotona mahdollisimman pitkään, sillä jo neljä kotihoitotuntia on yhtä kallista kuin vuorokausi ympärivuorokautisessa palveluasunnossa.