"Ikääntynyt voi asua terveyskeskuksen vuodeosastolla kolmen neljän viiden hengen huoneissa, mikä on täysin epäinhimillistä." Ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkoja odotetaan yhä pidempään. Odotusaika voi olla Hyvinvointiala HALIn mukaan peräti puoli vuotta, kun lain maksimiraja on kolme kuukautta.
Professori kertoo MTV Uutisille, että nykyinen säästökehitys johtaa siihen, että Suomessa tulee olemaan jopa kymmeniätuhansia vanhoja ihmisiä, jotka nykykriteerein saisivat hoivaa, mutta jatkossa eivät.
Yksityisen sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatusalan elinkeino- ja työmarkkinajärjestö Hyvinvointiala HALIn selvityksen mukaan neljällätoista hyvinvointialueella odotusajat ympärivuorokautiseen hoivaan ovat pidentyneet viime vuoden aikana. 17 aluetta kertoo yli lakisääteisen kolme kuukautta odottaneista asiakkaista.
Lue myös: Järkyttävä näky pysäytti Millan: rollaattorivanhus teputteli pakkasessa sentin askelilla housut nilkoissa
Viisi aluetta (Helsinki, Länsi-Uusimaa, Etelä-Karjala, Pohjanmaa, Lappi) laskee odotusajan alkavaksi vasta siitä, kun asiasta on tehty päätös, vaikka lain mukaan odotusajan pitäisi alkaa juosta siitä, kun asia tulee vireille esimerkiksi omaisen huoli-ilmoituksen kautta.
– Osalla alueista odotusaika lasketaan tehdystä päätöksestä eli silloin on voinut kulua jo kuukausia, kun on selvitetty, mikä on hoivan tarve, kertoo HALIn hoivajohtaja Arja Laitinen.
– Odotuksen pitäisi alkaa vireilletulosta eli jos minä ilmoitan omasta omaisesta huoli-ilmoituksen, että kotona ei pärjätä, niin siitä lähtee laskenta-aika.
Mihin odotus on johtanut?
– Ikääntynyt voi asua terveyskeskuksen vuodeosastolla kolmen neljän viiden hengen huoneissa, mikä on täysin epäinhimillistä.
Lue lisää: THL: 95 prosenttia vanhuspalveluyksiköistä yltää hoitajamitoitustasoon
Attendosta kerrotaan MTV Uutisille, että hyvinvointialueiden säästöistä johtuen heillä on tällä hetkellä täyttämättä satoja ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkoja ja kun palveluihin ei päästä ajoissa, toimintakyky on hoivakotiin tultaessa jo huomattavasti heikentynyt ja on oltu usein jo muiden palveluiden piirissä, kuten sairaaloiden vuodeosastoilla. Näin ollen säästöt eivät tuota todellista säästöä.
| Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Miten sote pelastetaan? Juttuvinkit joonas.lepisto(@)mtv.fi. |
Tilanne heikkenee entisestään, kertoo professori.
– Nyt ollaan tukalassa tilanteessa. Useimmat hyvinvointialueet aikovat vähentää vanhoille ihmisille tärkeitä palveluita eli kotihoitoa ja ympärivuorokautista hoitoa, toteaa gerontologian professori Marja Jylhä Tampereen yliopistosta.
– Ja tämä tehdään siinä tilanteessa, jossa palvelujen tarve kasvaa hurjaa vauhtia ja jossa nykyiselläänkään ihmiset eivät saa tarvitsemiaan palveluita, joita laki heille lupaa.
Minkä verran paikkavähennyksiä on tulossa?
– Varmasti Suomessa on tuhansia ellei kymmeniätuhansia ihmisiä, jotka vielä nykyisillä kriteereillä saisivat hoitoa, eivät sitä saa.
11:56
"Surkea yhtälö"
Mihin tämä yhtälö johtaa?
– Surkeuteen.
Lue lisäksi: Useita satoja ikäihmisten hoitopaikkoja suljettu henkilöstöpulan tai hintakiistan vuoksi
Jylhän mukaan entistä useammassa kerrostalon porttikäytävässä tullaan haistamaan kuoleman hajua. Tutkija pyytää alueita arvioimaan säästönsä uudelleen.
– Nykyään paljon leikkauksista on kohdistunut perusterveydenhuoltoon eli terveysasemille, kotihoidoon, kuntoutuspalveluihin – palveluihin, jotka ovat muistisairaan kotona pärjäämistä ja sen tukemista ajatellen todella tärkeitä, sanoo THL:n asiantuntijalääkäri Hanna-Maria Roitto.