Asiantuntijat pelkäävät, että yhteisöllisestä palveluasumisesta on tulossa hyvinvointialueille tapa säästää ympärivuorokautisesta hoivasta, sillä vain jälkimmäisessä on määritelty lakisääteinen henkilöstömitoitus.
MTV Uutisille kerrotaan, että asiakkaiden hoitoonpääsyn kriteerit on tehty niin tiukoiksi, että hoivaan päästään usein liian myöhään ja että vanhoja ihmisiä on siirretty säästösyistä ympärivuorokautisesta palveluasumisesta yhteisöllisen asumisen puolelle.
Yhteisöllinen palveluasuminen on lakisääteisesti uusi asumismuoto, joka sijoittuu kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen välimaastoon, mutta mitä se tarkemmin ottaen pitää sisällään – sitä pääsimme katsomaan Violakotiin.
Mitä tarkottaa tämä sanapari yhteisöllinen palveluasuminen?
– Ihmisillä on esteetön asumisympäristö eli siellä se oma koti ja siihen liitetään tarvittavat kotihoidon palvelut ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Asukkaiden palvelutarve ei ole säännöllisesti ympärivuorokautinen, joten ympärivuorokautista valvontaa ei ole henkilöstön puolesta järjestetty kuin tarpeiden mukaan, kertoo Niina Lahti, joka toimii toiminnanjohtajana Violakoti-yhdistyksessä.
Haastattelimme kahta asukasta. Tamperelainen Brita Lamminen kärsi aiemmin kaatuilusta. Lapset huolestuivat ja huomasivat, että kotihoito ei enää riitä. Oli aika etsiä uusi koti. Lamminen päätyi Viola-kodin yhteisöllisen asumisen yksikköön.
– Lapset olivat sitä mieltä. Luulen, että siinä oli myöskin se, että he halusivat itselleen sellaisen rauhallisen mielen, että he tietää, missä äiti on ja että siellä on ihmisiä, jotka niin sanotusti katsoo perään.
Toiko Violakoti teille rauhallisen mielen?
– Kyllä. Ei ole kahta sanaa. Mä tulin vähän niinku kotiin. Tämä paikka oli minulle tuttu. Olin käynyt täällä vesijumpassa ja ruokailemassa.
Ja ennen kaatuilitte. Mikä on kunto tällä hetkellä?
– Mä olen täällä virkistynyt. Jos joltakin hoitajalta kysyisit, niin sanoisivat, että mä olen ihan eri ihminen kuin tullessani.
Meri-Tuulikki Martikainen päästää meidät asuntoonsa ja laulaa laulun, jota on ilo kuunnella. Hän on asunut Viola-kodissa kohta kaksi vuotta, kun hänen poikansa oli sitä mieltä, että kotihoito ei enää riitä. Kotoa muuttaminen oli kova paikka, mutta hän viihtyy nykyisessä ympäristössä.
– Tämä on ihana paikka. Mulla on iso parveke tossa. Siinä on kiva tarjota joskus vähän kahvia ja ehkä viiniä. Ei ryyppäämistä, mutta silloin tällöin tulee sellainen tunne, että "Kiitti mulle riitti", nauraa Martikainen.
– Mutta kyllä kovasti olen ollut tyytyväinen tähän olemiseen.
– Brita ja Meri-Tuulikki ovat ihan loistossa tällä hetkellä, mutta jos he muuttaisivat tästä kotihoitoon, niin varmaan se entinen tilanne realisoituisi, toteaa Lahti.
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Miten sote pelastetaan? Juttuvinkit joonas.lepisto(@)mtv.fi.
Asukkaat saattanee pysyä uudessa kodissaan vain muutaman kuukauden ennen siirtoa
Viola-kodissa ihmetellään julkisen sektorin vaatimaa byrokratiaa, mutta myös sitä, että asiakkaaksi pääsyn kriteerit ovat niin tiukat, että taloon muutetaan – toisin kuin Brita ja Meri-Tuulikki – usein liian myöhään eli keskimäärin liian heikossa kunnossa.
– Aiempaan verrattuna, kun olemme tuottaneet 25 vuotta palveluasumista, palvelukuvaus oli yhden sivun. Nyt se on 52 sivua. Lisäksi nykyiset palveluun pääsyn kriteerit ovat tiukentuneet mahdottoman paljon, Lahti sanoo.
Ovatko yhteisölliseen asumiseen pääsyn kriteerit liian tiukat?
– Minun mielestäni ovat. Pohjaan tämän arvioni siihen, että meillä Viola-kodissa viime vuonna vaihtuvuusprosentti yhteisöllisessä asumisessa oli 50 prosenttia. Yhteisöllisen asumisen ajat ovat saattaneet olla asukkaille vain muutamaa kuukautta ennen kuin on siirrytty ympärivuorokautisen palveluasumisen piiriin ja mielestäni ei ole iäkkäälle ihmiselle hyvä, että muuttoja tulee paljon.
Lahti lähettää terveisiä hyvinvointialueille.
– Paremmin meidän pitäisi määritellä sitä kohtaa, milloin ihminen siirtyy ympärivuorokautiseen hoivaan siirtää. Esimerkiksi Pirkanmaalla arviointiajat hankintaan on kirjattu pariksi kuukaudeksi ja me päästään siinä ajassa monta kertaa saattohoitotilanteeseen ja elämän päättymiseen.
Lahti ei ole ainoa, joka pelkää, että yhteisöllisestä asumisesta on muotoutumassa ympärivuorokautisen hoivan korvike eli tapa säästää. Onko pelko realistinen?
– Tässä hetkessä näen sen hyvin realistisena, sillä hyvinvointialueilla on valtavat paineet talouden kanssa, pohtii toiminnanjohtaja.
Hyvinvointiala huolissaan hoivan suunnasta
Yhteisöllistä asumista ei sido lakisääteinen mitoitus, toisin kuin ympärivuorokautista palveluasumista, jossa se on kuusi ja puoli työntekijää jokaista kymmentä asukasta kohden. Esimerkiksi Violan yhteisöllisessä mitoitus on tällä hetkellä 3 työntekijää kymmentä asukasta kohden.
Professori vanhustenhuollon tilanteesta: Tämä yhtälö johtaa surkeuteen
Hyvinvointiala Halin johtaja Arja Laitinen antaa esimerkin.
– Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan alueella ympärivuorokautisen hoivan piirissä olevia asiakkaita on siirretty yhteisöllisen asumisen puolelle ja se on hyvin kyseenalaista, toteaa Laitinen.
Tapaamamme professori huomauttaa, että yhteisöllisellä palveluasumisella ei voi korvata ympärivuorokautista hoivaa.
– Yhteisöllisessä palveluasumisessa yöllä hoitajia ei ole eli se on sellainen hoitomuoto, joka ei voi millään korvata ympärivuorokautista hoitoa, sanoo gerontologian professori Marja Jylhä.
Video:
7:32Hyvinvointiala selvitti hoivan odotusajat - tässä hätkähdyttävät tulokset
Ministeri tunnistaa ilmiön
Myös sote-ministeri Kaisa Juuso on havainnut, että siirtoja ympärivuorokautisesta hoivasta on alkanut tapahtua yhteisöllisen palveluasumisen puolelle.
Miten tällaista voi tapahtua?
– Ei näin saisi tapahtua. Tässä pitäisi jo hyvinvointialueiden omavalvonnan herätä, mutta myöskin aluehallintovirastojen.
Ovatko heränneet?
– Sitä pitää kysyä heiltä. Minusta eivät ole riittävästi heränneet, vaatii Juuso.
Mihin olemme matkalla?
Halin Laitinen pohtii, mihin olemme matkalla.
– Onko tässä sellainen vaara, että meidän ikääntyneet alkaa elää matkalaukkuelämää eli ovat välillä ympärivuorokautisessa ja välillä yhteisöllisessä.
Onko yhteisöllisestä palveluasumisesta tullut tapa säästää tässä talouskurimuksessa?
– Kyllä se näyttää siltä.
Onko tämä eettistä?
– Mielestäni ei ole.
Mehiläisten Mainiokotien johto kommentoi asiaa MTV:lle seuraavasti:
”Hyvinvointialueet vähentävät tällä hetkellä ympärivuorokautisen asumisen paikkojen käyttöä merkittävästi ja korvaavat näitä yhteisöllisellä asumisella. THL on arvioinut, että noin 10 % nykyisistä ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaista voisi asua yhteisöllisessä asumisessa. Kuitenkin monilla alueilla jopa 30-40 % ympärivuorokautisen palveluasumisen paikoista ollaan korvaamassa yhteisöllisellä asumisella.”
Toteutuuko lainsäädäntö tällä hetkellä?
Palataan Jylhän puheille. Professori, toteutuuko lainsäädäntö käytännössä tällä hetkellä?
– Eihän se toteudu ollenkaan. On ihan selvää, että vanhojen ihmisten perusoikeuksia loukkaa tämä, mitä me sanomme hoivaköyhyydeksi. Ja näyttää siltä, että iäkkäiden ihmisten oikeus lain lupaamiin palveluihin on heikompi kuin nuoremmilla ihmisillä.
Jylhä pohtii, kuinka suuri osa suomalaisista hyötyisi hyvästä vanhojen hoidosta: kaikki vanhat ja ikääntyvät, heidän omaisensa ja naapurinsa, ensiapuasemat, erikoissairaanhoito, poliisi, yleinen luottamus yhteiskuntaan. Lista on pitkä.
"Rahaa on niihin asioihin, joita pidetään todella tärkeinä"
Professori muistuttaa, että todella moni vanha ihminen saa tarvitsemaansa hyvää hoivaa, mutta moni ei saa ja se ongelmallista. Tilanne heikkenee entisestään, kertoo Jylhä.
– Nyt ollaan tukalassa tilanteessa. Useimmat hyvinvointialueet aikovat vähentää vanhoille ihmisille tärkeitä palveluita eli kotihoitoa ja ympärivuorokautista hoitoa. Ja tämä tehdään siinä tilanteessa, jossa palvelujen tarve kasvaa hurjaa vauhtia ja jossa nykyiselläänkään ihmiset eivät saa tarvitsemiaan palveluita, joita laki heille lupaa.
Minkä verran paikkavähennyksiä on tulossa?
– Varmasti Suomessa on tuhansia ellei kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka vielä nykyisillä kriteereillä saisivat hoitoa, eivät sitä nyt saa.
Mihin tämä yhtälö johtaa?
– Surkeuteen.
Jylhän mukaan jatkossa yhä harvempi apua tarvitseva sitä saa ja että entistä useammassa kerrostalon porttikäytävässä haistetaan kuoleman hajua.
– Kodeissa tulee olemaan paljon ihmisiä, jotka eivät millään järkevillä kriteereillä kykene siellä olemaan. 10.25 Mutta se on kyllä ihan varma, että ilman rahaa tätä tilannetta ei ratkaista.
Jylhän tiukka terveinen päättäjille on tämä.
– Rahaa on niihin asioihin, joita pidetään todella tärkeinä.
Uusi ilmiö: Yhä useampi hakee toimeentulotukea
Rahasta puheen olleen. Yhteisöllisessä palveluasumisessa on havaittu uusi ilmiö – toimeentulotukea käytetään yhä enemmän.
Ja miksi toimeentulotukea?
– Koska niihin tarvittaviin palveluihin ei tahdo rahat riittää. Asiakkaat ja perheet lähteävät miettimään palveluiden tiputtamista pois rahan takia, vaikka palvelujen tarve olisi. Esimerkkinä kodin siivousapu, ateriapalvelut, samoin pyykkipalvelut ja muut tämänkaltaiset.
Lahti on kuullut yksiköstä, jossa peräti 60 prosenttia yhteisöllisen asumisen asukkaista saa toimeentulotukea ja tämä tilanteessa, jossa toimeentulotuella ei pitäisi olla tarkoitus kompensoida vanhustenhoitoa.
Violan arjessa saimme kohdata lämpöä ja muistoja. Usein tie vie myös aviomiehen rinnalle.
– Kuljimme aina käsikynkkää, ettei tulisi haavereita. Se antoi turvaa, kertoo Martikainen ja jatkaa.
– Illalla lähetän terveisiä taivaan Isälle ja kiitän tästä elämästä.
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
