Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Vanhempien polvien hiljainen tieto voi kadota työpaikoilta – Mentoroinnilla sukupolvet yhteistyöhön

Mentoroinnissa jaetaan tietoa ja osaamista – ja saadaan usein itsekin.
Mentoroinnissa jaetaan tietoa ja osaamista – ja saadaan usein itsekin.Colourbox.com
Julkaistu 18.02.2013 13:15(Päivitetty 18.02.2013 14:47)

Mitä mentorointi on ja miten sitä pitäisi käyttää? Mentoroinnin asiantuntija Tuula Lillia vastaa.

Mentoroinnin asiantuntija ja pitkän linjan kouluttaja Tuula Lillia on keskittynyt viimeiset 20 vuotta johtamisvalmennuksen lisäksi mentoroinnin levittämiseen suomalaisiin organisaatioihin ympäri maata. Viimeiset neljä vuotta hän on toiminut European Mentoring & Coaching Council -järjestön Suomen yhdistyksen puheenjohtajana.

Lillian mukaan mentorointi on työelämässä tapahtuvaa vuorovaikutusoppimista. Siinä usein vanhempi ja kokeneempi, viisas henkilö siirtää ajatuksia nuoremmalle, energiselle ja ennakkoluulottomalle henkilölle. Tässä prosessissa molemmat oppivat toisiltaan.

– Perusasia on se, että kokemusta ja hiljaista tietoa, jota vanhemmalle henkilölle on kertynyt, pyritään tunnistamaan ja siirtämään eteenpäin, Lillia kertoo.

– Suomessa mentorointia on käytetty erilaisissa organisaatioissa, julkishallinnossa, yrityksissä ja korkeakouluissa. Tällaista työtä tehdään monen muun kehittymistoimenpiteen rinnalla.

Hiljaista tietoa

Suomessa otollinen maaperä mentoroinnille syntyi 1990-luvun alun lamakauden aikaan.

– Tuolloin yrityksiä jouduttiin lopettamaan, ihmisiä irtisanottiin, työttömyys ja epävarmuus lisääntyivät. Silloin mentorointi edullisena kehittämiskeinona auttoi löytämään uusia liikeideoita, urapolkuja ja uusia työmahdollisuuksia, Lillia kertoo.

Lillian mukaan 90-luvulla havahduttiin siihen tosiasiaan, että ei mene kauankaan, kun suuret ikäluokat alkavat jäädä eläkkeelle. Niihin aikoihin syntyi myös hiljaisen tiedon käsite. Tajuttiin, että vanhempien polvien hiljaista tietoa pitäisi saada pidettyä organisaatioiden sisällä, ettei tieto valu sen ulkopuolelle tai häviä kokonaan.

– Hiljainen tieto ei ole pelkästään ammattiosaamista, vaan myös sosiaalista osaamista. Se on verkostoja, suhteita, ja vaikkapa tietoa kenen puoleen kääntyä milloinkin. Tätä tietämystä ei monesti ole kirjoitettu minnekään, vaan se on ihmisten päässä, Lillia selventää.

HColourbox.com

Vastavuoroista oppimista

Lillia sanoo, että nykyajan hektinen muutosten aika tarkoittaa usein sitä, että myös vanhemmat ihmiset tarvitsevat uutta tietoa.

– Eteemme tulee paljon teknisiä uudistuksia, mutta myös muita muutoksia: nuorten mukana tulee uusia asenteita ja arvoja, ja näistä keskusteleminen on tärkeää. Kun nuorempi ja vanhempi sukupolvi keskustelevat näistä, siitähän voi syntyä vaikka mitä, Lillia pohtii.

Lillian mukaan mentoroinnin kuuluisikin olla tänä päivänä keskinäistä. Se tarkoittaa, että nuoremmat ja vanhemmat sukupolvet samanaikaisesti mentoroivat ja ovat mentoroitavina.

– Silloin kummallakin on osa-alue, josta haluaa lisää tietoa ja kumpikin antaa toisen käyttöön tietoa ja osaamistaan. Kiinnostus keskinäiseen mentorointiin on selvästi kasvamassa.

Tunnistetaan vahvuudet

Lillian mukaan tämän päivän haasteena työelämässä on usein ihmisten vahvuuksien tunnistaminen. Mentorointi voi tarjota juuri tähänkin apua.

– Mentoroinnin avulla ihmiset oppivat tuntemaan ja arvostamaan toisiaan. Esimerkiksi projektiryhmiä muodostettaessa pitäisi olla tietoa siitä, kuka osaa parhaiten mitäkin, ja näin mukaan voidaan ottaa henkilöt, joilla on vahvin osaaminen näihin projekteihin. Näin piilossa oleva potentiaali ja käyttämättömät resurssit voidaan ottaa hyötykäyttöön.

Tuula Lillian mukaan mentorointi on työelämän kehittämisen muoto, joka on tullut olemaan ja elämään. Jokaisella ihmisellä on uransa aikana mahdollisuus hankkia mentori oppimisensa tueksi. Kaiken avaimena Lillia pitää toisten osaamisen arvostamista ja oman tiedon jakamista.

– Ei pidä kyräillä tai olla kateellinen, ei pidetä tietoa itsellä, vaan jaetaan tieto ja osaaminen kaikkien tavoitettavaksi. Se on vähän kuin vapaaehtoistyötä. Kun annat, niin aina saat itsekin!

– Edellytyksenä on tietysti että organisaatioiden palkitsemisjärjestelmiä ravistellaan, jotta ne tukisivat tällaista yhteisöllisyyttä, Lillia sanoo.

Studio55.fi/Annimari Pasanen

Kuvat: Colourbox.com

40 pennin oppipojasta mestarivaatturiksi – Paavo auttaa eläkkeelläkin nuorempia kollegoita

Professori: Nämä ovat varttuneiden vahvuudet työelämässä

Suomalaispariskunta käänsi yli 550 vuotta vanhan kirjan: Ensimmäinen alansa teos maassamme!

Lisää aiheesta:

Hoitotyön johtaja, nyt on aika tehdä toisinPomoihin ollaan edelleen melko tyytyväisiä, vaikka parantamisen varaa löytyy – tällaista johtamista suomalaiset arvostavatKärsimättömiä, itsekeskeisiä ja laiskoja – työnantajat arvostelevat nuoria aikuisia kovin sanoin, mutta pian milleniaalit valtaavat työmarkkinatYksi päivä kuukaudessa osaamisen kehittämiseen työajalla? Asiantuntijat ja yritykset suisuttavat käytäntöä: "Se on keino pitää talossa parhaita osaajia""Setäkuiskaaja" Jenni, 36, kertoo, miten työelämän setämiehiä käsitellään: "Setä ei saa haistaa pelkoa, halveksuntaa tai vedätystä"EK:n asiantuntijalääkäri: Eri-ikäiset työntekijät hyödyttävät yritystä
Studio55

Tuoreimmat aiheesta

Studio55
  • 06.03.201706:15
    Studio55

    20 todistetta, että sinulla menee paremmin kuin luulet

  • 02.03.201708:06
    Studio55

    Hyvää Elämää -ohjelma jatkaa terveyden tiellä – Studio55.fi-sivujen päivitys lakkaa

  • 02.03.201706:15
    Syöpä

    Jo viiden kilon ylipaino voi nostaa syöpäriskiä puolella

  • 01.03.201719:30
    Studio55

    Syöpäpotilaan hiustenlähtö vähenee tutkitusti tällä keinolla

  • 01.03.201706:15
    Studio55

    Viisi merkkiä siitä, että olet pitkäkestoisessa parisuhteessa