Yksi päivä kuukaudessa osaamisen kehittämiseen työajalla? Asiantuntijat ja yritykset suisuttavat käytäntöä: "Se on keino pitää talossa parhaita osaajia"

Kiinnostaisiko yksi päivä kuukaudessa uuden opetteluun työpaikalla? Osa suomalaisyrityksistä otti käytännön työpaikalle Googlen innoittamana.

Kun työarki on tiukasti aikataulutettua, voi olla vaikeaa löytää aikaa uusien taitojen haltuunottoon – siitäkin huolimatta, että uudet opit pitäisivät yllä omaa osaamista ja hyödyttäisivät työnantajaakin.

Kaksi vuotta sitten Terveystalossa päätettiin ratkaista ongelma antamalla talon parillekymmenelle sovellus- ja datakehittäjälle kerran kuukaudessa päivä, jonka he saavat käyttää haluamallaan tavalla ammattitaitonsa kehittämiseen.

Vastaava käytäntö on Suomessa käytössä ainakin tietohallintayhtiö M-Filesilla.

Perua rapakon takaa

Oman osaamisen kehittämispäivä on sukua Googlen käytännölle antaa työntekijöille mahdollisuus käyttää viidennes työajasta omiin projekteihin.

Terveystalon digitalisaatiosta vastaava johtaja Juha Juosila sanoo, että ajan antaminen osaamisen kehittämiseen on yksi Terveystalon keinoista pitää kiinni tiukasti kilpailluista osaajista.

– Haluamme, että työntekijät voivat oppia meillä uutta omaa tulevaisuuttaan varten. Meille on sopivampaa kilpailla osaajista tarjoamalla merkityksellistä työtä ja kehittymismahdollisuuksia kuin esimerkiksi antamalla viikon työntekijälle avoauto viikonlopuksi.

Työntekijöiden tarpeista lähtevä osaamisen kehittäminen on tulevaisuudessa välttämätöntä kaikkien organisaatioiden työntekijöille, sanoo tutkija Mervi Hasu.

Hän työskentelee apulaisprofessorina Oslon yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa yksikössä, joka keskittyy työpaikkaoppimiseen.

Hasu sanoo, että digitalisaatio pakottaa organisaatiot kehittämään työntekijöidensä osaamista. Hän mainitsee esimerkkinä Ikean, joka viime vuoden lopulla ilmoitti perustavansa globaalisti 11 500 uutta työtehtävää ja lakkauttavansa samalla 7 500 tehtävää.

– Kun työprosesseja ja palveluita digitalisoidaan, käyttöön tulee lisää analytiikkaa, tekoälyä ja robotiikkaa. Silloin työntekijät tarvitsevat paljon sellaista osaamista, jota he eivät koulutuksensa aikana ole saaneet.

Uuden opettelu hyödyttää työnantajaa

Työpaikoilla on hänen mukaansa kohtalaisen helppo hahmottaa, millaisia taitoja työntekijät tarvitsevat lyhyellä aikavälillä. Selvästi vaikeampaa on hahmottaa, millaisille taidoille on tarvetta pitkällä aikavälillä ja millainen osaaminen pitäisi yllä työntekijöiden arvoa työmarkkinoilla.

Hasun mielestä työntekijän kiinnostuksen kohteista lähtevä uuden opettelu hyödyttää usein myös työnantajaa.

– Se on keino pitää talossa parhaita osaajia – lisäporkkana palkan ja muiden etujen päälle. Työntekijät voivat myös edistää asioita, jotka voivat suoraan hyödyttää työnantajaa. Omaehtoisella opiskelulla voi olla jopa terveysvaikutuksia, kun työtyytyväisyys paranee, Hasu sanoo.

Terveystalolla osaamisen kehittämispäivät ovat poikineet uusia toimintoja oman talon lääkäreiden käyttämiin sovelluksiin.

– Omaa aikaa on käytetty sellaisten sovellusten jatkokehittämiseen, jotka eivät ole olleet yrityksen tärkeysjärjestyksen kärjessä. Joskus aika pienellä työllä sovelluksista on saatu käyttäjille paljon hyödyllisempiä, Juosila kertoo.

"Aika on käytetty fiksusti"

Koko sovelluskehitystiimi on hyötynyt siitä, että devaajat ovat itsenäisesti opiskelleet esimerkiksi uutta ohjelmointikieltä.

– Kun tiimissä on ollut hyvät perustiedot, olemme voineet tehdä päätöksen uudenlaisen teknologian ottamisesta käyttöön.

Juosila sanoo, että osaamisen kehittämispäivä ei ole tarvinnut tiukkoja pelisääntöjä. Lupaa ei tarvitse hakea, eikä päivän kulusta tarvitse raportoida muodollisesti.

– Sovelluskehittäjät nostavat tiimipalavereissa omia saavutuksiaan esiin omasta halustaan, koska haluavat kuulla muiden mielipiteitä. Jos taas on opetellut uutta, opeista pidetään usein lyhyitä esitelmiä. Se kertoo, että aika on käytetty fiksusti, eikä muuta valvontaa tarvita, Juosila sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat