Britanniassa sijaitsevasta vanhasta metsästä on tullut uusi koti harvinaisille yöeläimille.
Vanhassa metsässä Leicestershiren kreivikunnassa elää joukko harvinaisia hiiriä, jotka olivat jo lähellä kadota, ennen kuin niitä alettiin auttaa.
Britanniassa vaarantuneeksi raportoidun lajin parinkymmenen yksilön istutus on koko kreivikunnan ainoa tunnettu populaatio.
Toiveena on, että se täyttää tulevaisuudessa alueen metsät kuorsauksellaan.
– Pähkinähiiri on yksi harvinaisimmista nisäkkäistämme. Ne elävät yleensä pensasmaisessa aluskasvillisuudessa, jota olemme menettäneet paljon metsistämme, pähkinähiiriupseeri Ian White
People's Trust For Endangered Species -järjestöstä kertoo.
– Tästä syystä laji on vähenemässä. Uudelleenistutusohjelman tarkoituksena on palauttaa pähkinähiiret sinne, mistä ne ovat kadonneet.
Lue myös: Australiasta löytyi 16 miljoonaa vuotta vanha kalalaji – mahassaan viimeinen ateria
Niin sanotuissa hotellihuoneissa eläintarhoissa tarkastetut hiirulaiset ovat valmiina uloskirjautumaan keskisen Englannin Leicestershiren luontoon.
Lasku luonnonhelmaan on kirjaimellisesti pehmeä.
Hiiret totuttelevat ensiksi häkin turvassa kasvillisuuden ja ruoan kera uuteen ympäristöönsä ja sen ääniin.
– Pidän itseäni asuntovastaavana. Toimimme tarvittaessa muuttotyöntekijöinä, seuraamme hiirten lukumäärää sekä pidämme huolta, että täällä on tarpeeksi tilaa kaikille, yksi vapaaehtoisista kommentoi.
Mikäli kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, hiiren hirsienvetelystä aiheutuvasta äänestä tulee jälleen osa entistä useamman englantilaismetsän äänimaisemaa.
Toiselta nimeltään pähkinähiiri onkin pähkinäunikeko.
Pähkinähiiri pähkinänkuoressaan
- Pähkinähiiren levinneisyysalue ulottuu Keski-Euroopasta itään Volgalle ja etelään Italiaan, Balkanille ja Turkkiin.
- Pähkinähiiri on vain 6–8,5 cm pitkä. Häntä on ruumista lyhyempi.
- Pähkinähiiren ravinto koostuu pääosin siemenistä ja marjoista. Keväisin niille kelpaavat myös hyönteiset ja muut pienet selkärangattomat.
- Pähkinähiiret elävät perhekunnittain tai pienissä ryhmissä.
- Aikuiset yksilöt saattavat rakentaa puihin, pensaisiin, linnunpönttöihin tai puunkoloihin kuivasta heinästä itselleen 3–5 kesäpesää, joissa ne vuoron perään lepäilevät.
- Talvensa ne viettävät lokakuulta huhtikuulle maapesässään kiven alla, jossa ne nukkuvat yksin talviunensa.