Vanhanen: Suomi haluaa ison siivun maaseudun kehittämisvaroista

Suomi pyrkii säilyttämään suuren osuutensa EU:n maaseudun kehittämisvaroista, kun niiden jaosta neuvotellaan alkuvuodesta. Pääministeri Matti Vanhasen mukaan Suomen toteutunut osuus kuluvalla kaudella on ollut jopa yli 7 prosenttia, koska muut maat eivät ole saaneet määrärahoja tehokkaasti käyttöön.

Alkutalven neuvotteluissa EU-maiden maatalousministerit sopivat, miten viidentoista vanhan EU-jäsenmaan välillä jaetaan 18,9 miljardia euroa maaseudun kehittämisrahaa. Vanhasen mukaan Suomi tavoittelee samansuuruista osuutta myös kaudelle 2007-2013.

- Nyt pitää toimia niin kuin hyvä neuvottelija toimii, eikä paljastaa muille neuvottelukumppaneille minkäänlaisia kortteja. Myöskään hallituksen sisällä tätä kysymystä ei etukäteen avata, Vanhanen sanoo.

Vasta neuvottelujen jälkeen on syytä pohtia, minkä verran kansallista lisätukea tarvitaan. Mahdolliset päätökset voidaan Vanhasen mukaan tehdä hallituksen kehysriihessä maaliskuussa. Sen jälkeen pitää hakea ratkaisuja, jotka oikeudenmukaisella tavalla jakavat laajentumisen taakkaa.

- Siihen kannattaa kaikkien luottaa, että hallitus pyrkii oikeudenmukaiseen ratkaisuun, Vanhanen lupaa.

Maaseudun kehittämisrahat täydentävät maataloustukia. Niistä maksetaan luonnonhaitta- eli lfa-tukia sekä ympäristötukia. MTK on vaatinut toistuvasti, että 100 miljoonaan euroon nousevat menetykset on korvattava kansallisesti.

Pääministeri selosti EU:n rahoituspakettia eduskunnan suurelle valiokunnalle tänään. Vanhanen kertoi, että neuvottelujen aikana tehdyt laskelmat tuloksista ovat pitäneet kutinsa jopa hämmästyttävän tarkasti.

- Lopputulos täytti Suomen osalta keväällä asetetut kynnysrajat. Nettomaksuosuudellemme asetettiin sietoraja, maksimissaan 0,3 prosenttia. Se kyettiin lievästi alittamaan näissä neuvotteluissa alittamaan, Vanhanen kiittelee.

Nettomaksua perusteltiin etäisyyksillä

Suomen nettomaksu jäi pienemmäksi kuin muutamalla samankokoisella ja suunnilleen yhtä rikkaalla EU-maalla. Tätä tilannetta piti Vanhasen mukaan perustella muille. Suomen asemaa seurattiin tarkasti.

- Kun taulukkoa katsoo, niin meidän menestykseen ja vaurauteemme verraten meidän maksuosuutemme on selvästi alhaisempi kuin monilla muilla mailla.

Suomen piti siksi perustella maksuasemaansa maantieteellisillä syillä; pitkillä etäisyyksillä ja harvalla asutuksella ja sillä, että EU:n maataloustuki soveltuu huonosti Suomen oloihin ja tarpeisiin.

Paketin yhteydessä sovittiin myös, että EU:n koko budjetin rakennetta tarkastellaan vuosina 2008-09.

- Uudelleentarkastelussa muilla jäsenmailla on tavoitteena, että Britannian suuresta maksualennuksesta luovuttaisiin kokonaan. Britannia on pitänyt luopumisen ehtona sitä, että maatalouspolitiikkaan tehdään uudistus joka palvelee myös heidän etujaan, Vanhanen kuvaa tulevaa kaupankäyntiä.

Hän ei uskonut, että EU:n maataloustukia tullaan muuttamaan ennen uuden rahoituskauden loppua vuonna 2013. Muutoksia tehtäneen vasta vuodesta 2014 eteenpäin.

EU:n takatalvi jatkuu yhä

Vanhanen on tyytyväinen siihen, että EU on viime aikoina pystynyt tekemään päätöksiä. Hän ei ole vielä valmis julistamaan päättyneeksi sitä takatalvea, jossa unioni on hänen mukaansa elänyt jo jonkin aikaa.

- Niin kauan kuin talouden kasvu Euroopan moottorialueilla on 1-1,5 prosentin tasolla, niin kyllä se melkoinen takatalvi on. Me emme saa omalle taloudellemme juurikaan vetoapua kuin uusista jäsenmaista, Ruotsista, Norjasta ja Venäjästä.

MTK: EU-tukien leikkauksille nopeita korvauksia

MTK:n johtokunta vaatii, että EU:n maaseudun kehittämisrahojen leikkaus paikataan kansallisella lisätuella. Johtokunta sanoo kannanotossaan, että neuvottelut tuottajajärjestöjen ja hallituksen välillä on aloitettava heti ensi vuoden alussa.

- Periaatepäätös kansallisen määrärahan lisäämiseksi on tehtävä jo valtion budjetin kehyspäätöksen yhteydessä alkuvuodesta 2006. Tätä ennen hallituksen on varmistettava Suomen EU:lta saaman maaseuturahoituksen lopullinen taso, MTK edellyttää.

Lisätuki on välttämätön, koska ilman kansallista vastikerahaa maanviljelijöiden tulot laskevat voimakkaasti, kun maaseudun kehittämisrahoja menetetään yli sata miljoonaa euroa vuodessa alkaen vuodesta 2007.

- Lisäksi rahoituskauden lopulla EU:n maataloustukea uhkaa usean prosentin leikkaus, kun rahoituskehyksessä ei varattu lainkaan lisärahaa maatalouteen Romanian ja Bulgarian jäseneksi tuloa varten, MTK varoittelee.

Järjestön mukaan Suomen maatalouden tukijärjestelmät romuttuvat ilman kansallista lisärahoitusta. Lisää synkkyyttä tuleviin näkymiin tuo WTO-ratkaisu maatalouden vientitukien poistamisesta vuoteen 2013 mennessä.

(MTV3-STT)