Valtion journalistipalkinnot jaettu

Kulttuuriministeri Suvi Lindén jakoi 50 000 markan suuruiset palkinnot tänään Helsingissä. Lindén korosti puheessaan tiedonvälityksen haasteita uuden tekniikan aikakaudella. Sisällön tuottaminen uusiin viestimiin mietityttää niin Suomessa kuin Euroopan unionissakin, muistutti Lindén. Esillä ovat muun muassa digitalisoinnin avaamat näkymät. Ministeri arvioi kuitenkin perinteisen, valtakunnallisen tv-toiminnan sekä lehdistön menestyneen hyvin koventuvassa kilpailussa.

-Nämä muodostavat edelleenkin joukkoviestinnän talouden selkärangan, hän huomautti. -Rohkenisin väittää, että menestyksen takeena on alalla toimivien korkeatasoinen ammattitaito.

Laatujournalismia ja moniotteluja

Unto Lahtonen työskenteli Aamulehden Turun aluetoimittajana vv. 1964-92. Sitä ennen hän ehti vaikuttaa Turun Päivälehdessä ja Uudessa Aurassa. Lahtonen perehtyi etenkin merenkulkuun, jota suurin osa hänen kirjoittamastaan 16 kirjasta käsittelee. Lahtonen seurasi myös kirkolliskokouksia niin ansiokkaasti, että hänet palkittiin Kirkon tiedonvälityspalkinnolla. Tältä alalta on myös hänen tuorein teoksensa Naispappeuden myrskyt. Myös liikenneturvallisuusalalta, poliisilta sekä merivartiostolta Lahtonen keräsi tunnustusta ansiomerkkeinä.

Teuvo Mällinen aloitti toimittajanuransa v. 1965. Hän työskenteli ensin Viikkosanomissa ja Helsingin Sanomissa ja siirtyi 1974 Kaleva-lehteen. Vuodesta 1977 asti hän on ollut Kalevan päätoimittaja. Lehdestä on hänen johdollaan kehittynyt parhaita asiajournalismin perinteitä ja hyvää lehtimiestapaa noudattava laatulehti, todetaan palkinnon perusteluissa. Jukka Sipilää palkitsijat kiittävät median moniottelijaksi, jonka varsinainen rakkaus on kuitenkin teatteritaide. Hän on työskennellyt ohjaajana TV 1:ssä vuodesta 1968 ja ohjaa nykyään draamaohjelmia. Uransa alkupuolella hän ehti kuitenkin työskennellä myös mm. Jyväskylän Sanomien kesätoimittajana ja Tesvision urheilutoimittajana

Suvaitsevaisuutta hyökkäyksistä huolimatta

Seikko Eskola toimi kulttuuris-yhteiskunnallisen Kanava-lehden päätoimittajana vv. 1973-96. Palkinnon perusteluissa todetaan, että lehden vankka asema alansa johtavana keskustelufoorumina perustuu paljolti Eskolan päämäärätietoiseen toimintaan.
-Kanava oli Seikko Eskolan luomus, perusteluissa kiteytetään. Palkitsijat huomauttavat, että 70-luvulla Kanava joutui kiihkomielisten maailmanparantajien maalitauluksi arvojensa kuten terveen isänmaallisuuden, uskonnon ja kirkon kunnioittamisen sekä fanaattiseen äärivasemmistoon kohdistuvan kriittisyytensä takia. Lehti kuitenkin vastasi laatulehden tavoin: asiallisuudella, syvällisyydellä ja perusteluilla.

-Kaiken tuoksinan keskellä Kanavalle oli myös tyypillistä suvaitsevaisuus ja moniarvoisuus aikana, jolloin näitä hyveitä ei juuri pidetty arvossa, kiitetään Eskolaa.
-Euroopassa ei ole montakaan Kanavan tyyppistä korkeatasoista aikakauskirjaa, joka jatkuvasti, numero numerolta tarjoaa lukijalle täyden paletin palveluja eli käsittelee sekä kulttuuria, politiikkaa että taloutta.
(STT)