Valtion ensi vuoden budjetti Pöllöraadin käsittelyssä – "En oikein ymmärrä, mikä keskustan talouslinja on tällä hetkellä"

Pöllöraati: Arvostelussa valtion ensi vuoden budjetti 9:24
Nämä asiat kummastuttivat Pöllöraatia tuoreessa budjettiehdotuksessa kaikkein eniten.

Valtiovarainministeriön eilen esittelemä budjettiehdotus oli tänään Uutisaamun Pöllöraadin käsittelyssä.

Maailma- ja kotimaatoimituksen päällikkö Mirja Kivimäkeä kummastutti eniten Annika Saarikon (kesk.) ehdotus ylimääräisestä lapsilisästä. Saarikko ehdotti kertaluontoista korotusta lapsilisiin joulukuulle.

– Sitä perustellaan alhaisella syntyvyydellä. Haluaisin sen pariskunnan nähdä, jossa mietitään, että nyt kun tuossa joulukuussa tuli tämä ylimääräinen lapsilisäkin niin eiköhän jätetä ehkäisy pois.

Raatia puhutti myös valtionvelkaantuminen ja nousevat korkomenot. Valtion budjettiehdotuksen 6,3 miljardin alijäämä. Valtionvelka nousisi 144 miljardiin euroon ja korkomenot kasvaisivat 1,3 miljardiin euroon. Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala kritisoi vasemmiston ja vihreiden kepeää suhtautumista velkaantumiseen.

– Sillä 1,3 miljardilla, joka on ensi vuonna menee korkoihin - ja se summa vain nousee, niin silläkin rahalla jotakin tekee. Olen tehnyt hieman laskelmia, sillä rahalla pyörittäisi kaksi ja puoli kertaa Yleisradiota, Haapala kertoo. 

– Ristiriitainen viesti Annika Saarikolta, hän on joka toisessa lauseessa huolissaan valtionvelasta ja joka toisessa lausunnossa jakaa sitä rahaa. En oikein ymmärrä, mikä tämä keskustan talouslinja on tällä hetkellä, Talouselämän päätoimittaja Jussi Kärki pohtii. 

– Kun Antti Rinne (sd.) veti hallitusneuvottelut, silloin hallitusohjelma rakennettiin sillä, että ensin pannaan menot kuntoon ja sitten luotetaan siihen, että kyllä ne tulot jostakin tulee. No miten kävi? Velkaa on otettu ja menot on kyllä hoidettu mutta tulot ovat vähän unohtuneet, Haapala ihmettelee.

Raati pohtii, että Fortumin ja Uniperin sotkut ja sotealueet tulevat myös käymään valtion kukkarolle. Hallitus on vedonnut useasti koronaan ja Ukrainan sotaan perustellessaan nykyistä velkataakkaa, tämä selitys ei täysin purrut raatiin.

– Tietyssä mielessä on ymmärrettävää, että se lisää kuluja. Samaan aikaan sillä voi perustella mitä vain. Aina voi sanoa, että tämä johtui koronasta tai sodasta, Kivimäki sanoo.

Inflaatio ja etenkin sähkönhinta tulevat raadin mielestä olemaan kiinnostavia teemoja politiikassa ensi syksynä ja talvena. Kärki uskoo, että noussut sähkönhinta tulee hyödyttämään perussuomalaisia vaaleissa.

– Ilman muuta siitä tulee iso vaaliteema. Veikkaan, että ensi talvena kansan tyytymättömyys herää ja se saattaa sataa perussuomalaisten laariin, Haapala myöntää. 

Lue myös:

    Uusimmat